Kestävä kehitys http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133048/all Wed, 03 Oct 2018 09:14:50 +0300 fi Kylmin syyskuu kymmeneen vuoteen http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261948-kylmin-syyskuu-kymmeneen-vuoteen <p>Amerikkalainen professori on nyt perehtynyt hiilidioksidin ja lämpötilan korrelaatioon viimeisen 500 miljoonan vuoden ajalta, eikä ole löytänyt pääosiltaan muuta kuin negatiivista korrelaatiota.</p> <a href="https://www.mdpi.com/2225-1154/5/4/76/htm" title="https://www.mdpi.com/2225-1154/5/4/76/htm">https://www.mdpi.com/2225-1154/5/4/76/htm</a> <p> </p><p><em>"These data collectively support the conclusion that the atmospheric concentration of CO2 was largely decoupled from T over the majority of the Phanerozoic climate."</em></p> <p><em>"The results of the present study suggest that regulation of anthropogenic CO2 emissions may be less important than previously thought for controlling global temperature, but more important than previously recognized for conserving biodiversity."</em></p> <p><em>W. Jackson Davis</em></p> <p><em>"W. Jackson Davis, professor of ecology and evolutionary biology, has been appointed to serve on the selection committee for the recently established Thor Heyerdahl International Maritime Environmental Award. He will be in distinguished company on the committee, with fellow members including Prince Philip of Great Britain, Mikhail Gorbachev, and International Red Cross president Astrid Heiberg."</em></p> <em><p>"Davis has been a United Nations representative and negotiator in the area of international environmental issues for the past 15 years, serving as a consultant to Pacific Island countries and the UN Alliance of Small Island States. He has been involved in negotiating international treaties and conventions on the oceans, the climate, and biodiversity. Davis holds a joint appointment with UCSC and the Monterey Institute of International Studies, where he is professor of international policy studies and head of the International Policy Studies Program."</p></em> <a href="http://www1.ucsc.edu/currents/00-01/11-20/accolades.html" title="http://www1.ucsc.edu/currents/00-01/11-20/accolades.html">http://www1.ucsc.edu/currents/00-01/11-20/accolades.html</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Amerikkalainen professori on nyt perehtynyt hiilidioksidin ja lämpötilan korrelaatioon viimeisen 500 miljoonan vuoden ajalta, eikä ole löytänyt pääosiltaan muuta kuin negatiivista korrelaatiota.

https://www.mdpi.com/2225-1154/5/4/76/htm

"These data collectively support the conclusion that the atmospheric concentration of CO2 was largely decoupled from T over the majority of the Phanerozoic climate."

"The results of the present study suggest that regulation of anthropogenic CO2 emissions may be less important than previously thought for controlling global temperature, but more important than previously recognized for conserving biodiversity."

W. Jackson Davis

"W. Jackson Davis, professor of ecology and evolutionary biology, has been appointed to serve on the selection committee for the recently established Thor Heyerdahl International Maritime Environmental Award. He will be in distinguished company on the committee, with fellow members including Prince Philip of Great Britain, Mikhail Gorbachev, and International Red Cross president Astrid Heiberg."

"Davis has been a United Nations representative and negotiator in the area of international environmental issues for the past 15 years, serving as a consultant to Pacific Island countries and the UN Alliance of Small Island States. He has been involved in negotiating international treaties and conventions on the oceans, the climate, and biodiversity. Davis holds a joint appointment with UCSC and the Monterey Institute of International Studies, where he is professor of international policy studies and head of the International Policy Studies Program."

http://www1.ucsc.edu/currents/00-01/11-20/accolades.html ]]>
33 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261948-kylmin-syyskuu-kymmeneen-vuoteen#comments Ennätyskylmää Hiilidioksidipitoisuus Kestävä kehitys Wed, 03 Oct 2018 06:14:50 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261948-kylmin-syyskuu-kymmeneen-vuoteen
Päivän ilmastoteko - ja enemmän http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260677-paivan-ilmastoteko-ja-enemman <p>Paljon puhetta ilmastonmuutoksesta, ja jälleen tänään on mahdollisuus aitoihin tekoihin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tyttöjen ja naisten koulutus köyhissä ja kehittyvissä maissa on avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa kestävästi kansakuntamme isoihin haasteisiin, kuten köyhyyteen, pakolaisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Tyttöjen ja naisten koulutus on se &rsquo;juurisyy&rsquo;, johon vaikuttamalla ei hoideta vain oireita, vaan itse oireiden aiheuttajaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Naisten Pankin unelmana on aina ollut, että yhä useampi kehitysmaiden nainen saa mahdollisuuden nousta köyhyydestä, ja tätä kautta vaikuttaa koko perheen ja koko kylän hyvinvointiin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ja jokaisen näiden naisen unelmana on saada omat lapsensa ja myös tyttönsä kouluun. Tämän unelman minä jaan: että yhä useampi lapsi, yhä useampi tyttö pääsee kouluun.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tänään on erinomainen mahdollisuus tehdä päivän ilmastoteko - ja paljon enemmän.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen suurin hyväntekeväisyyskävely Kävele Naiselle Ammatti järjestetään tänään 9.9.2018 usealla eri paikkakunnalla. Tapahtuman lahjoituksilla&nbsp;tuetaan kehitysmaiden naisten koulutusta, yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa.&nbsp;Voit katsoa <a href="https://www.naistenpankki.fi/tule-mukaan/kavele-naiselle-ammatti-2018/?gclid=EAIaIQobChMIhr_Ys5St3QIVGeaaCh135QuvEAAYASAAEgImX_D_BwE">tästä lähimmän tapahtuman</a>&nbsp;ja ilmoittautua mukaan, tai&nbsp;tehdä yksin tai yhdessä <a href="https://www.naistenpankki.fi/tule-mukaan/kavele-naiselle-ammatti-2018/oma-kavely/">Omakävelyn</a> oman aikataulun mukaan. Helsingissä kävely starttaa Musiikkitalolta 12:45, mutta ennen sitä tiedossa mukavaa ohjelmaa jo 11:00 alkaen ja mm. alkuverryttely 12:30.&nbsp;</p><p>Kiitos.</p><p>#KäveleNaiselleAmmatti #tytötkouluun #kaikkitytötkouluun&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paljon puhetta ilmastonmuutoksesta, ja jälleen tänään on mahdollisuus aitoihin tekoihin. 

 

Tyttöjen ja naisten koulutus köyhissä ja kehittyvissä maissa on avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa kestävästi kansakuntamme isoihin haasteisiin, kuten köyhyyteen, pakolaisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Tyttöjen ja naisten koulutus on se ’juurisyy’, johon vaikuttamalla ei hoideta vain oireita, vaan itse oireiden aiheuttajaa. 

 

Naisten Pankin unelmana on aina ollut, että yhä useampi kehitysmaiden nainen saa mahdollisuuden nousta köyhyydestä, ja tätä kautta vaikuttaa koko perheen ja koko kylän hyvinvointiin. 

 

Ja jokaisen näiden naisen unelmana on saada omat lapsensa ja myös tyttönsä kouluun. Tämän unelman minä jaan: että yhä useampi lapsi, yhä useampi tyttö pääsee kouluun. 

 

Tänään on erinomainen mahdollisuus tehdä päivän ilmastoteko - ja paljon enemmän. 

 

Suomen suurin hyväntekeväisyyskävely Kävele Naiselle Ammatti järjestetään tänään 9.9.2018 usealla eri paikkakunnalla. Tapahtuman lahjoituksilla tuetaan kehitysmaiden naisten koulutusta, yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa. Voit katsoa tästä lähimmän tapahtuman ja ilmoittautua mukaan, tai tehdä yksin tai yhdessä Omakävelyn oman aikataulun mukaan. Helsingissä kävely starttaa Musiikkitalolta 12:45, mutta ennen sitä tiedossa mukavaa ohjelmaa jo 11:00 alkaen ja mm. alkuverryttely 12:30. 

Kiitos.

#KäveleNaiselleAmmatti #tytötkouluun #kaikkitytötkouluun 

 

]]>
4 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260677-paivan-ilmastoteko-ja-enemman#comments Ilmastonmuutos Ilmastoteko kävelenaiselleammatti Kehitysapu Kestävä kehitys Sun, 09 Sep 2018 05:47:29 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260677-paivan-ilmastoteko-ja-enemman
Japanin ja Kiinan väestökehitys antaa maailmalle toivoa http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259552-japanin-ja-kiinan-vaestokehitys-antaa-maailmalle-toivoa <p>Ihmiskunnan tulevaisuutta varjostaa monta uhkaa. Eri tekijät kytkeytyvät toisiinsa verkostomaisesti luoden vaikeasti hallittavia muutostrendejä. Syyt ja seuraukset sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi vuosikymmenen alussa alkaneen arabikevään ja Syyrian sodan taustalta löytyvät väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja ruuan sekä veden saatavuusongelmat. Konfliktit ja näköalattomuus johtavat puolestaan muuttoliikkeisiin.</p><p>Globaalisti tarkastellen tilanne on pahenemassa. Maapallon väkiluku on yli 7,6 miljardia. Afrikassa asuu 1,3 miljardia henkilöä. YK:n pessimistisimmän arvion mukaan vuonna 2100 Afrikassa on 4,8 miljardia ihmistä. Lisäys mantereella on siten 3,5 miljardia, joka vastaa noin viittä Euroopan, reilua 600 Suomen tai vaihtoehtoisesti yli 15&nbsp;000 Tampereen väkilukua. Eurooppa on jo saanut vasta hieman esimakua tulevasta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos seurausilmiöineen voivat johtaa ongelmiin, jotka eivät ole enää hallittavissa.</p><p>Maailmassa on maita, jotka ovat tietoisesti tai osin tahtomattaan saaneet väestönkasvun hidastumaan tai jopa kääntymään laskuun. On hämmästyttävää, että nämä maat ja niiden saavutukset näyttäytyvät julkisessa keskustelussa säännönmukaisesti ongelmalähtöisesti. Vallalla on outo kaksoisstandardi. Toisaalta ilmastonmuutosta ja väestönkasvua kauhistellaan, mutta väestöltään pieneneviä maita ei haluta nähdä positiivisessa valossa.</p><p>Väestörakenteen nopeat muutokset ovat yhteiskunnille kieltämättä haastavia. Pullistumat tai painaumat väestöpyramidissa vaikuttavat esimerkiksi huoltosuhteeseen. On kuitenkin huomioitava, että jatkuva kasvu tuo mukanaan kumulatiivisen ongelman. Rajallisessa maailmassa väestönkasvu ei voi jatkua äärettömiin. Vähenemisestä aiheutuvat pulmat ovat sen sijaan väliaikaisia ja ainakin osin hallittavissa.</p><p>Esimerkiksi Kiinan ja Japanin tulevaa kehitystä kannattaa seurata tarkasti. Molemmat maat joutuvat ratkaisemaan alhaisen syntyvyyden ja vanhenevan väestön tuomat kysymykset tulevina vuosikymmeninä ennen uuden tasapainon saavuttamista.&nbsp;</p><p>YK:n korkeimman kasvuennusteen mukaan vuonna 2100 maailmassa on 11,2 miljardia ihmistä. Tuon ennusteen rinnalle olisi saatava YK:n ja maailman maiden yhteinen pitkän aikavälin tavoite, joka vähentäisi maailman väkiluvun takaisin 7,6 miljardiin ja mielellään allekin.</p><p><br />Pauli Kiuru<br />Kansanedustaja (kok.)</p> Ihmiskunnan tulevaisuutta varjostaa monta uhkaa. Eri tekijät kytkeytyvät toisiinsa verkostomaisesti luoden vaikeasti hallittavia muutostrendejä. Syyt ja seuraukset sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi vuosikymmenen alussa alkaneen arabikevään ja Syyrian sodan taustalta löytyvät väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja ruuan sekä veden saatavuusongelmat. Konfliktit ja näköalattomuus johtavat puolestaan muuttoliikkeisiin.

Globaalisti tarkastellen tilanne on pahenemassa. Maapallon väkiluku on yli 7,6 miljardia. Afrikassa asuu 1,3 miljardia henkilöä. YK:n pessimistisimmän arvion mukaan vuonna 2100 Afrikassa on 4,8 miljardia ihmistä. Lisäys mantereella on siten 3,5 miljardia, joka vastaa noin viittä Euroopan, reilua 600 Suomen tai vaihtoehtoisesti yli 15 000 Tampereen väkilukua. Eurooppa on jo saanut vasta hieman esimakua tulevasta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos seurausilmiöineen voivat johtaa ongelmiin, jotka eivät ole enää hallittavissa.

Maailmassa on maita, jotka ovat tietoisesti tai osin tahtomattaan saaneet väestönkasvun hidastumaan tai jopa kääntymään laskuun. On hämmästyttävää, että nämä maat ja niiden saavutukset näyttäytyvät julkisessa keskustelussa säännönmukaisesti ongelmalähtöisesti. Vallalla on outo kaksoisstandardi. Toisaalta ilmastonmuutosta ja väestönkasvua kauhistellaan, mutta väestöltään pieneneviä maita ei haluta nähdä positiivisessa valossa.

Väestörakenteen nopeat muutokset ovat yhteiskunnille kieltämättä haastavia. Pullistumat tai painaumat väestöpyramidissa vaikuttavat esimerkiksi huoltosuhteeseen. On kuitenkin huomioitava, että jatkuva kasvu tuo mukanaan kumulatiivisen ongelman. Rajallisessa maailmassa väestönkasvu ei voi jatkua äärettömiin. Vähenemisestä aiheutuvat pulmat ovat sen sijaan väliaikaisia ja ainakin osin hallittavissa.

Esimerkiksi Kiinan ja Japanin tulevaa kehitystä kannattaa seurata tarkasti. Molemmat maat joutuvat ratkaisemaan alhaisen syntyvyyden ja vanhenevan väestön tuomat kysymykset tulevina vuosikymmeninä ennen uuden tasapainon saavuttamista. 

YK:n korkeimman kasvuennusteen mukaan vuonna 2100 maailmassa on 11,2 miljardia ihmistä. Tuon ennusteen rinnalle olisi saatava YK:n ja maailman maiden yhteinen pitkän aikavälin tavoite, joka vähentäisi maailman väkiluvun takaisin 7,6 miljardiin ja mielellään allekin.


Pauli Kiuru
Kansanedustaja (kok.)

]]>
22 http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259552-japanin-ja-kiinan-vaestokehitys-antaa-maailmalle-toivoa#comments Ulkomaat Ilmastonmuutos Kehitysapu Kestävä kehitys Maahanmuutto Väestönkasvu Thu, 16 Aug 2018 08:26:06 +0000 Pauli Kiuru http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259552-japanin-ja-kiinan-vaestokehitys-antaa-maailmalle-toivoa
Kehitysavun suurta linjaa on tarpeen muuttaa http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259453-kehitysavun-suurta-linjaa-on-tarpeen-muuttaa <p>Kehitysavun suuri linja on vedetty 60 vuotta sitten, jolloin nälänhädän poistaminen oli avun keskeisimpiä tavoitteita. Maailman maiden tilanteet ovat sen jälkeen oleellisesti muuttuneet ja nyt viimeistään olisi syytä katsoa mitä kyseiseen apuun kanavoidulla rahalla on saatu aikaan ja kuinka tästä eteenpäin on syytä jatkaa.</p><p>Vaikkakin käytännössä kehitysapuun myönnetyistä varoista vain tietty osa on päätynyt avun tarvitsijoiden hyväksi ja merkittävä osa tästä on ollut vaikutukseltaan lyhytaikaista, voidaan myös toisenlaisia esimerkkejä löytää.</p><p><br /><strong>Kehitysavun vaikuttavuus hankkeittain</strong></p><p>Hyvä esimerkki onnistuneesta kehitysapuhankkeesta löytyy Puheenvuoron<a href="http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259321-kehitysavun-suurta-linjaa-kannattaa-jatkaa"> kehitysapua käsittelevästä blokista </a>pari päivää sitten:&nbsp;</p><p><em>&quot;Suomi oli Etiopian kehitysavussa mukana, kun jokilaaksojen ylärinteille viljeltiin energiapuuta. Juurillaan puut pysäyttivät rinnemaan kulumisen ja tekivät maaperän huokoiseksi. Sateet ohjautuivat enemmän pohjaveteen ja siten viiveellä alarinteiden viljamaille. Viljasadot paranivat.&quot;&nbsp;</em></p><p>Ympäristön tilan parantamisen kautta tapahtunut ruokatuotannon kasvu on varmastikin yksi parhaista asioita mitä kehitysaputyön ohjaamana on saatu aikaan.&nbsp;</p><p>Jos haluamme tarkastella kehitysavun vaikuttavuutta kokonaisuutena, tulisi Suomen tähän asti myöntämästä kehitysavusta tehdä kooste ja analysoida miten eri maiden auttamiseksi myönnettyt varat on vuosien saatossa käytetty ja mitkä ovat sen tulokset. Näin voisi löytää asioita ja tapoja joilla kehitysapumäärärahat kannattaisi käyttää mahdollisimman suuren positiivisen ja pitkäaikaisen vaikuttuuttavuuden aikaansaamiseksi.</p><p>Tällaiset parhaat käytännöt ja kohteet tulisi ottaa ohjaavaksi tavoitteeksi osana kehitysmäärärahojen myöntämisen ehtoja. Samalla epätyydyttäväksi havaituista rahankäyttötavoista tulisi luopua. Suomen myöntämän kehitysavun osalta voisimme tämän tehdä heti niin halutessamme.</p><p><br /><strong>Kehitysavun vaikutukset kokonaisuutena</strong></p><p><em>&quot;Toisen maailmansodan jälkeen maapallon väkiluvun arvioitiin räjähtävän etenkin Afrikan köyhissä maissa, kun uuden lääketieteen sovellukset sinne yltävät. Kehitysavun ytimeen nousi jokapäiväinen leipä. Päätavoitteeksi tuli torjua Afrikan maita uhkaava nälänhätä.&quot;</em></p><p>Etiopian osalta nälänhädän torjunta ja väestönkasvun rajoittaminen tuolloin epäonnistui. Vuodesta 1955 vuoteen 1980 <a href="http://www.worldometers.info/world-population/ethiopia-population/">väestön määrä</a> kaksinkertaistui 20 miljoonasta 40 miljoonaan, jonka seurauksena maa ei enää kyennyt ruokkimaan väestöään. Humanitäärisen avun ja kehitysavun tuella inhimillinen hätä saatiin poistettua ja 1990-luvulla kehitysavun kohdentaminen ruoantuotantoon on osaltaan parantanut elintarviketilannetta merkittävästi. 25 vuoden ajanjaksolla (1993-2017) viljasato on noussut 7 miljoonasta tonnista 25 miljoonaana tonniin mutta toisaalta väestömäärä on lisääntynyt 53 miljoonasta 105 miljoonaan. Ruokaturva, eli henkeä kohden laskettu viljan tuotanto oli saatu viljantuotannon 3,5 kertaistamisella nostettua 130 kilosta 240 kiloon (Suomessa 600 kg).&nbsp;</p><p>Nyt tilannetta katsomalla voidaan sanoa että sekä nälänhädän torjunta että väestöräjähdys ovat maassa pääosin toteutuneet. Nälänhätä on poistunut ja jäljelle osittain jääneestä aliravitsemuksesta olisi hyvinkin päästy käytännössä kokonaan eroon mikäli väkimäärä ei olisi viimeisimmässä 25 vuodessa&nbsp; jälleen kaksinkertaistunut. Nyt tähän on vielä tekemistä, sillä maan asukasmäärän voi ennustaa kasvavan seuraavassa 10 vuodessa noin 25 miljoonalla henkilöllä eli osapuilleen nelinkertaisesti Suomen väkimäärän verran.</p><p>On aiheellista kysyä kuinka tämä 3,26 kertaa Suomen kokoinen maa pystyy järjestämään seuraavan 10 vuoden aikana tarvittavan ruoantuotannon kasvun ja elintason paranemisen ennusteen mukaiselle 133 miljoonan henkilön väestömäärälle ja mikä tulee olemaan tämän toiminnan globaali ympäristövaikutus 10 vuodessa ja siitä eteenpäin?</p><p>Syntyvien lasten odotettu elinikä on Etiopiassa tällä hetkellä 66 vuotta ja hyvän elämänlaadun ja elintason tarjoaminen koko elinajaksi olsi inhimillisesti katsoen hyvä tavoite johon tulisi kaikissa maissa pyrkiä.&nbsp;</p><p>Itse näen edessä suuria ekologisia haasteita. Herää myös kysymys siitä kuinka paljon kehitysavun kanavoimaa rahaa kukin maa jatkossa tarvitsee.</p><p><strong>Valtion talouden riippuvuus kehitysavusta</strong></p><p><em>&quot;Vaikka <a href="http://www.globalis.fi/Maat/Etiopia">Etiopian</a> talous on viime vuonna kasvanut maailman nopeimpien joukossa, se on 2000-luvulla ollut silti yksi suurimmista humanitaarisen avun saajista. Maa on hyvin riippuvainen myös kehitysavusta, jota se sai vuonna 2011 noin 11,2 prosenttia bruttokansantulostaan, noin 3,6 miljardia dollaria.&quot;</em></p><p>Maiden taloudellisen tilanteen parantuessa valtioiden vastuun omasta kehityksestään tulisi kasvaa ja kehitysavun tarpeen vastaavasti pienentyä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kehitysavun suuren linjan perusongelma</strong></p><p>Oma näkemykseni on että perusongelma kehitysavun suuressa linjassa on ollut sen lyhytnäköisyys. Tämän lisäksi kehitysavun valitettavat käytännön toteutuksen ongelmat ja seurannan puute ovat murentaneet uskottavuutta järjestelmään.</p><p>Kehitysavun keinoin olisi mahdollista ohjata kehitystä lähemmäs globaalisti kestävää polkua ja tässä onnistumisen yksi keskeisimmistä tekijöistä on varmastikin väestönkasvun rajoittaminen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kehitysavun myöntämisen ehdot jatkossa</strong></p><p>Kehitysavun jatkamisessa suuren väestönkasvun maihin tulisi ehdoksi asettaa se, että apua saavan maan johto ilmoittaa tunnistavansa lisääntyvät ja pitkävaikutteiset ekologiset haitat jotka aiheutuvat maan väestönkasvusta ja ryhtyy välittömiin toimiin väestönkasvun hillitsemiseksi sekä muihin tarvittaviin toimiin globaalisti kestävän kehityskulun aikaansaamiseksi maassaan.</p><p>Tämän osoituksena kunkin maan johdon tulisi laatia esimerkiksi 50 vuoden aikajänteelle suunnitelma, joka osoittaa kuinka he huolehtivat siitä, että maan kehitys tulee tapahtumaan globaalisti kestävällä tavalla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>YK:n rooli kestävän kehityksen suunnittelussa</strong></p><p>Parhaana vaihtoehtona näkisin että YK määrittelisi kestävän kehityksen suunnitelman sisältämät asiat siten, että ne olisivat riittävän kattavat globaalin kehityksen ennustamisen kannalta ja suunniteltavat asiat olisivat suoraan vertailukelpoisia eri maiden kesken.</p><p>Tällaisen suunnitelman laatimisen ja päivittämisen YK:n tulisi edellyttää tehtäväksi kaikille jäsenmailleen. Päivityksen yhteydessä jatkossa tulisi myös kertoa kuinka aiemmmin laaditun suunnitelman toteutus on onnistunut.</p><p>Maiden laatimien kehitystavoitteiden perusteella olisi selkeästi ennustettavissa kuinka maapallon tila tulee muuttumaan tapauksessa, jossa todellinen kehitys etenisi tavoitteeksi asetettujen suunnitelmien mukaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Uhkat ja mahdollisuudet</strong></p><p>Mikäli (A) maapallon todellisia tulevaisuuden kuormitustekijöitä ei osata huomioida sekä (B) korjaavia ja kehittäviä toimia onnistuta kohdentamaan siten, että niiden vaikuttavuus ekologisesti kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen kannalta on merkittävintä, on odotettavissa (C) että maapallon ekologinen tilanne vääjäämättä heikkenee ja riski ekologiselle romahdukselle kasvaa.</p><p>Tässä suhteessa sillä miten kehitysapua käytetään on oma merkityksensä. Kehitysavulla voi jatkossakin joko edistää tai haitata maapallon asiaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kehitysavun määrärahat</strong></p><p>Kehitysapuun käytetävät varat voivat harmeja aiheuttamatta tai hyötyjä aikaan saamatta valua merkittäviltä osin myös hukkaan.</p><p>Tämän vuoksi kehitysavun määrärahoja budjetoitaessa olisi erityistä syytä kiinnittää huomiota siihen, miten varat tullaan käyttämään ja millä ehdoin varat kuhunkin käyttöön myönnetään.</p><p>Koska valtion budjetissa käytettävä raha on joskus jonkun jotenkin tienattava, on alijäämäisen budjetin tasapainottamistarve tässäkin asiassa otettava huomioon ja tarvittava priorisointi eri menokohteiden välillä tehtävä sen mukaisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kehitysavun suuri linja on vedetty 60 vuotta sitten, jolloin nälänhädän poistaminen oli avun keskeisimpiä tavoitteita. Maailman maiden tilanteet ovat sen jälkeen oleellisesti muuttuneet ja nyt viimeistään olisi syytä katsoa mitä kyseiseen apuun kanavoidulla rahalla on saatu aikaan ja kuinka tästä eteenpäin on syytä jatkaa.

Vaikkakin käytännössä kehitysapuun myönnetyistä varoista vain tietty osa on päätynyt avun tarvitsijoiden hyväksi ja merkittävä osa tästä on ollut vaikutukseltaan lyhytaikaista, voidaan myös toisenlaisia esimerkkejä löytää.


Kehitysavun vaikuttavuus hankkeittain

Hyvä esimerkki onnistuneesta kehitysapuhankkeesta löytyy Puheenvuoron kehitysapua käsittelevästä blokista pari päivää sitten: 

"Suomi oli Etiopian kehitysavussa mukana, kun jokilaaksojen ylärinteille viljeltiin energiapuuta. Juurillaan puut pysäyttivät rinnemaan kulumisen ja tekivät maaperän huokoiseksi. Sateet ohjautuivat enemmän pohjaveteen ja siten viiveellä alarinteiden viljamaille. Viljasadot paranivat." 

Ympäristön tilan parantamisen kautta tapahtunut ruokatuotannon kasvu on varmastikin yksi parhaista asioita mitä kehitysaputyön ohjaamana on saatu aikaan. 

Jos haluamme tarkastella kehitysavun vaikuttavuutta kokonaisuutena, tulisi Suomen tähän asti myöntämästä kehitysavusta tehdä kooste ja analysoida miten eri maiden auttamiseksi myönnettyt varat on vuosien saatossa käytetty ja mitkä ovat sen tulokset. Näin voisi löytää asioita ja tapoja joilla kehitysapumäärärahat kannattaisi käyttää mahdollisimman suuren positiivisen ja pitkäaikaisen vaikuttuuttavuuden aikaansaamiseksi.

Tällaiset parhaat käytännöt ja kohteet tulisi ottaa ohjaavaksi tavoitteeksi osana kehitysmäärärahojen myöntämisen ehtoja. Samalla epätyydyttäväksi havaituista rahankäyttötavoista tulisi luopua. Suomen myöntämän kehitysavun osalta voisimme tämän tehdä heti niin halutessamme.


Kehitysavun vaikutukset kokonaisuutena

"Toisen maailmansodan jälkeen maapallon väkiluvun arvioitiin räjähtävän etenkin Afrikan köyhissä maissa, kun uuden lääketieteen sovellukset sinne yltävät. Kehitysavun ytimeen nousi jokapäiväinen leipä. Päätavoitteeksi tuli torjua Afrikan maita uhkaava nälänhätä."

Etiopian osalta nälänhädän torjunta ja väestönkasvun rajoittaminen tuolloin epäonnistui. Vuodesta 1955 vuoteen 1980 väestön määrä kaksinkertaistui 20 miljoonasta 40 miljoonaan, jonka seurauksena maa ei enää kyennyt ruokkimaan väestöään. Humanitäärisen avun ja kehitysavun tuella inhimillinen hätä saatiin poistettua ja 1990-luvulla kehitysavun kohdentaminen ruoantuotantoon on osaltaan parantanut elintarviketilannetta merkittävästi. 25 vuoden ajanjaksolla (1993-2017) viljasato on noussut 7 miljoonasta tonnista 25 miljoonaana tonniin mutta toisaalta väestömäärä on lisääntynyt 53 miljoonasta 105 miljoonaan. Ruokaturva, eli henkeä kohden laskettu viljan tuotanto oli saatu viljantuotannon 3,5 kertaistamisella nostettua 130 kilosta 240 kiloon (Suomessa 600 kg). 

Nyt tilannetta katsomalla voidaan sanoa että sekä nälänhädän torjunta että väestöräjähdys ovat maassa pääosin toteutuneet. Nälänhätä on poistunut ja jäljelle osittain jääneestä aliravitsemuksesta olisi hyvinkin päästy käytännössä kokonaan eroon mikäli väkimäärä ei olisi viimeisimmässä 25 vuodessa  jälleen kaksinkertaistunut. Nyt tähän on vielä tekemistä, sillä maan asukasmäärän voi ennustaa kasvavan seuraavassa 10 vuodessa noin 25 miljoonalla henkilöllä eli osapuilleen nelinkertaisesti Suomen väkimäärän verran.

On aiheellista kysyä kuinka tämä 3,26 kertaa Suomen kokoinen maa pystyy järjestämään seuraavan 10 vuoden aikana tarvittavan ruoantuotannon kasvun ja elintason paranemisen ennusteen mukaiselle 133 miljoonan henkilön väestömäärälle ja mikä tulee olemaan tämän toiminnan globaali ympäristövaikutus 10 vuodessa ja siitä eteenpäin?

Syntyvien lasten odotettu elinikä on Etiopiassa tällä hetkellä 66 vuotta ja hyvän elämänlaadun ja elintason tarjoaminen koko elinajaksi olsi inhimillisesti katsoen hyvä tavoite johon tulisi kaikissa maissa pyrkiä. 

Itse näen edessä suuria ekologisia haasteita. Herää myös kysymys siitä kuinka paljon kehitysavun kanavoimaa rahaa kukin maa jatkossa tarvitsee.

Valtion talouden riippuvuus kehitysavusta

"Vaikka Etiopian talous on viime vuonna kasvanut maailman nopeimpien joukossa, se on 2000-luvulla ollut silti yksi suurimmista humanitaarisen avun saajista. Maa on hyvin riippuvainen myös kehitysavusta, jota se sai vuonna 2011 noin 11,2 prosenttia bruttokansantulostaan, noin 3,6 miljardia dollaria."

Maiden taloudellisen tilanteen parantuessa valtioiden vastuun omasta kehityksestään tulisi kasvaa ja kehitysavun tarpeen vastaavasti pienentyä. 

 

Kehitysavun suuren linjan perusongelma

Oma näkemykseni on että perusongelma kehitysavun suuressa linjassa on ollut sen lyhytnäköisyys. Tämän lisäksi kehitysavun valitettavat käytännön toteutuksen ongelmat ja seurannan puute ovat murentaneet uskottavuutta järjestelmään.

Kehitysavun keinoin olisi mahdollista ohjata kehitystä lähemmäs globaalisti kestävää polkua ja tässä onnistumisen yksi keskeisimmistä tekijöistä on varmastikin väestönkasvun rajoittaminen.

 

Kehitysavun myöntämisen ehdot jatkossa

Kehitysavun jatkamisessa suuren väestönkasvun maihin tulisi ehdoksi asettaa se, että apua saavan maan johto ilmoittaa tunnistavansa lisääntyvät ja pitkävaikutteiset ekologiset haitat jotka aiheutuvat maan väestönkasvusta ja ryhtyy välittömiin toimiin väestönkasvun hillitsemiseksi sekä muihin tarvittaviin toimiin globaalisti kestävän kehityskulun aikaansaamiseksi maassaan.

Tämän osoituksena kunkin maan johdon tulisi laatia esimerkiksi 50 vuoden aikajänteelle suunnitelma, joka osoittaa kuinka he huolehtivat siitä, että maan kehitys tulee tapahtumaan globaalisti kestävällä tavalla.

 

YK:n rooli kestävän kehityksen suunnittelussa

Parhaana vaihtoehtona näkisin että YK määrittelisi kestävän kehityksen suunnitelman sisältämät asiat siten, että ne olisivat riittävän kattavat globaalin kehityksen ennustamisen kannalta ja suunniteltavat asiat olisivat suoraan vertailukelpoisia eri maiden kesken.

Tällaisen suunnitelman laatimisen ja päivittämisen YK:n tulisi edellyttää tehtäväksi kaikille jäsenmailleen. Päivityksen yhteydessä jatkossa tulisi myös kertoa kuinka aiemmmin laaditun suunnitelman toteutus on onnistunut.

Maiden laatimien kehitystavoitteiden perusteella olisi selkeästi ennustettavissa kuinka maapallon tila tulee muuttumaan tapauksessa, jossa todellinen kehitys etenisi tavoitteeksi asetettujen suunnitelmien mukaisesti.

 

Uhkat ja mahdollisuudet

Mikäli (A) maapallon todellisia tulevaisuuden kuormitustekijöitä ei osata huomioida sekä (B) korjaavia ja kehittäviä toimia onnistuta kohdentamaan siten, että niiden vaikuttavuus ekologisesti kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen kannalta on merkittävintä, on odotettavissa (C) että maapallon ekologinen tilanne vääjäämättä heikkenee ja riski ekologiselle romahdukselle kasvaa.

Tässä suhteessa sillä miten kehitysapua käytetään on oma merkityksensä. Kehitysavulla voi jatkossakin joko edistää tai haitata maapallon asiaa.

 

Kehitysavun määrärahat

Kehitysapuun käytetävät varat voivat harmeja aiheuttamatta tai hyötyjä aikaan saamatta valua merkittäviltä osin myös hukkaan.

Tämän vuoksi kehitysavun määrärahoja budjetoitaessa olisi erityistä syytä kiinnittää huomiota siihen, miten varat tullaan käyttämään ja millä ehdoin varat kuhunkin käyttöön myönnetään.

Koska valtion budjetissa käytettävä raha on joskus jonkun jotenkin tienattava, on alijäämäisen budjetin tasapainottamistarve tässäkin asiassa otettava huomioon ja tarvittava priorisointi eri menokohteiden välillä tehtävä sen mukaisesti.

]]>
14 http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259453-kehitysavun-suurta-linjaa-on-tarpeen-muuttaa#comments Budjettikeskustelu Kehitysapu Kestävä kehitys Väestönkasvu Ympäristön suojelu Tue, 14 Aug 2018 06:27:43 +0000 Timo Kekäläinen http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259453-kehitysavun-suurta-linjaa-on-tarpeen-muuttaa
Missä vaiheessa ihminen oppii, ettei luulo ole tiedon väärtti http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259452-missa-vaiheessa-ihminen-oppii-etta-luulo-ei-ole-tiedon-vaartti <p>Ihminen on siitä hauska, että uskomme helposti meille syötettyjä tietoja, vaikka ne olisivat vääriäkin. <em>Tell me lies, sweet little lies</em>, laulaa amerikkalainen yhtye, <em>fleetwood mac - little lies (1987).</em></p> <p>Kuljemme mielummin silmät ummessa kuin tuomme totuutta silmiemme eteen. Ihminen kestää huonosti totuutta.</p> <p>Peittelemme, selittelemme vääryyttä, lakaisemme epämiellyttävät asiat maton alle. Ymmärrämme mielummin valheellisuutta, kunhan se totuus on taitavasti peitelty, salattu, kätketty meiltä.</p> <p><em>"Julkaistu 11.4.2011from the album tango in the night <p><em>If I could turn the page In time then I'd rearrange just a day or two Close my, close my, close my eyes <p><em>But I couldn't find a way So I'll settle for one day to believe in you Tell me, tell me, tell me lies <p><em>Tell me lies Tell me sweet little lies (Tell me lies, tell me, tell me lies) Oh, no, no you can't disguise (You can't disguise, no you can't disguise) Tell me lies Tell me sweet little lies <p><em>Although I'm not making plans I hope that you understand there's a reason why Close your, close your, close your eyes <p><em>No more broken hearts We're better off apart let's give it a try Tell me, tell me, tell me lies <p><em>Tell me lies Tell me sweet little lies (Tell me lies, tell me, tell me lies) Oh, no, no you can't disguise (You can't disguise, no you can't disguise) Tell me lies Tell me sweet little lies <p><em>If I could turn the page In time then I'd rearrange just a day or two Close my, close my, close my eyes <p><em>But I couldn't find a way So I'll settle for one day to believe in you Tell me, tell me, tell me lies <p><em>Tell me lies Tell me sweet little lies (Tell me lies, tell me, tell me lies) Oh, no, no you can't disguise (You can't disguise, no you can't disguise) <p><em>Tell me lies Tell me sweet little lies (Tell me lies, tell me, tell me lies) Oh, no, no you can't disguise (You can't disguise, no you can't disguise) Tell me lies Tell me sweet little lies (Tell me, tell me lies)</em></p></em></p></em></p></em></p></em></p></em></p></em></p></em></p></em></p></em></p></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihminen on siitä hauska, että uskomme helposti meille syötettyjä tietoja, vaikka ne olisivat vääriäkin. Tell me lies, sweet little lies, laulaa amerikkalainen yhtye, fleetwood mac - little lies (1987).

Kuljemme mielummin silmät ummessa kuin tuomme totuutta silmiemme eteen. Ihminen kestää huonosti totuutta.

Peittelemme, selittelemme vääryyttä, lakaisemme epämiellyttävät asiat maton alle. Ymmärrämme mielummin valheellisuutta, kunhan se totuus on taitavasti peitelty, salattu, kätketty meiltä.

"Julkaistu 11.4.2011from the album tango in the night

If I could turn the page In time then I'd rearrange just a day or two Close my, close my, close my eyes

But I couldn't find a way So I'll settle for one day to believe in you Tell me, tell me, tell me lies

Tell me lies Tell me sweet little lies (Tell me lies, tell me, tell me lies) Oh, no, no you can't disguise (You can't disguise, no you can't disguise) Tell me lies Tell me sweet little lies

Although I'm not making plans I hope that you understand there's a reason why Close your, close your, close your eyes

No more broken hearts We're better off apart let's give it a try Tell me, tell me, tell me lies

Tell me lies Tell me sweet little lies (Tell me lies, tell me, tell me lies) Oh, no, no you can't disguise (You can't disguise, no you can't disguise) Tell me lies Tell me sweet little lies

If I could turn the page In time then I'd rearrange just a day or two Close my, close my, close my eyes

But I couldn't find a way So I'll settle for one day to believe in you Tell me, tell me, tell me lies

Tell me lies Tell me sweet little lies (Tell me lies, tell me, tell me lies) Oh, no, no you can't disguise (You can't disguise, no you can't disguise)

Tell me lies Tell me sweet little lies (Tell me lies, tell me, tell me lies) Oh, no, no you can't disguise (You can't disguise, no you can't disguise) Tell me lies Tell me sweet little lies (Tell me, tell me lies) ]]> 39 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259452-missa-vaiheessa-ihminen-oppii-etta-luulo-ei-ole-tiedon-vaartti#comments Kestävä kehitys Luonnon monimuotoisuus Punavihreä propaganda Tue, 14 Aug 2018 06:21:05 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259452-missa-vaiheessa-ihminen-oppii-etta-luulo-ei-ole-tiedon-vaartti Käristyshelle paljasti kaupungistumisen ison ongelman ja synnytti innovaation http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259431-karistyshelle-paljasti-kaupungistumisen-ison-ongelman-ja-synnytti-innovaation <p>Hellekesä osoitti massiivisen suunnitteluvirheen asuntotuotannossa. Monissa asunnoissa sisälämpötila nousi yli 30 asteen, jolloin asuminen alkoi käydä mahdottomaksi. Ihmiset alkoivat hakeutua pois kodeistaan ja hakea parempaa paikkaa yöpymiselle. Koska maaseudulle viilentävien vesien ja puiden varjoon ei nopeasti pääse, hyvät neuvot olivat tarpeen. Hätiin tuli kuitenkin innovatiivinen K-kauppias, joka tarjosi ilmaiseksi yöpymistä viileässä supermarketissa aamupalan kera. Ajatuksena varmaan oli kattaa kustannukset lisääntyneellä myynnillä.</p><p><a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/691347-k-kauppiaan-uskalias-helletempaus-kutsuu-kaikki-viettamaan-yota-kanssaan-kauppaan" title="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/691347-k-kauppiaan-uskalias-helletempaus-kutsuu-kaikki-viettamaan-yota-kanssaan-kauppaan">https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/691347-k-kauppiaan-uskalias-he...</a></p><p>Moni olisi ollut varmaan valmis maksamaankin hieman yöpymisestä kaupassa. Innovaatiot syntyvät silloin kun ihmisillä on kova tarve ratkaista ongelma, joka estää heitä toimimasta tavoitteidensa mukaan. Helle toi tässä näkyviin ongelman, jota alan perinteiset toimijat, rakennusliikkeet, eivät olleet halunneet ratkaista. Ratkaisu ei ilmeisesti ole ollut heidän kannaltaan riittävän suurta ja kannattavaa liiketoimintaa. Jäähdytyksen asentaminen mahdollisimman halvalla rakennettaviin elementtitaloihin ei liene hyvä business, joten ala toimii eräänlaisena kartellina kuluttajan tarpeiden vastaisesti. Kaupunkien intressinä on myös kaavoittaa asuntoalueita aukeille suojattomille alueille. Tonttien myyntitulot pienentyisivät, jos talot sijoitettaisiin luonto ja suojaisuus huomioiden, puhumattakaan siitä, että asetettaisiin riittäviä vaatimuksia rakennettaville asunnoille ja ympäristölle.</p><p>Harvardin Clayton Christensen on kuvannut tutkimuksissaan yksityiskohtaisesti kuinka joku alan ulkopuolinen ratkaisee edellä kuvatun kaltaisen ongelman ensin varsin alkeellisella tavalla mutta kehittää siitä vähitellen toimivan ratkaisun ja valtaa markkinan perinteisiltä toimijoilta. K-ryhmällä ja muilla vastaavilla toimijoilla on nyt tuhannen taalan paikka tuotteistaa ensin vastaavia yöpymispalveluja ja jatkaa tältä pohjalta parempien asumispalvelujen tuottamiseksi kaupunkilaisille.</p><p>Pahimpien helteiden aikana olin tilaisuudessa yöpyä paksuista hirsistä rakennetussa talossa, jossa ei ollut ilmastointia ja jota luonto ja puusto sopivasti suojasi. Ikkunoita saattoi pitää auki läpi yön, koska ympäristössä ei ollut melua. Talossa oli lähes viileää läpi yön.</p><p>&nbsp;Uudet yöpymispalvelut voisivat olla hyväkin business mutta kokonaiskuvaa ne tuskin pystyvät muuttamaan, koska lainsäätäjillä ja kaavoittajilla ei selvästikään ole halua puuttua rakennusgryndereiden tuottoiseen bisnekseen. Rakennetaan mahdollisimman pieniä asuntoja halvoista elementeistä kuumille aukeille suojattomille paikoille ilman läpivedon mahdollisuutta. Tilannetta pahentavat viranomaisten asuinympäristössä sallimat erilaiset mökäfestivaalit ja &rdquo;konsertit&rdquo;, jolloin öistä tuuletusta ei voisi tehdäkään jos haluaa nukkua. Median kautta kerrotaan sitten päättäjille ja asunnon ostajille, että modernit ihmiset haluavat juuri näitä koppiasuntoja ja mökää. Tietysti ihmiset näitä sitten ostavat kun suurempiin ei ole varaa. Ja muuttavat sitten heti pois kun on varaa parempaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hellekesä osoitti massiivisen suunnitteluvirheen asuntotuotannossa. Monissa asunnoissa sisälämpötila nousi yli 30 asteen, jolloin asuminen alkoi käydä mahdottomaksi. Ihmiset alkoivat hakeutua pois kodeistaan ja hakea parempaa paikkaa yöpymiselle. Koska maaseudulle viilentävien vesien ja puiden varjoon ei nopeasti pääse, hyvät neuvot olivat tarpeen. Hätiin tuli kuitenkin innovatiivinen K-kauppias, joka tarjosi ilmaiseksi yöpymistä viileässä supermarketissa aamupalan kera. Ajatuksena varmaan oli kattaa kustannukset lisääntyneellä myynnillä.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/691347-k-kauppiaan-uskalias-helletempaus-kutsuu-kaikki-viettamaan-yota-kanssaan-kauppaan

Moni olisi ollut varmaan valmis maksamaankin hieman yöpymisestä kaupassa. Innovaatiot syntyvät silloin kun ihmisillä on kova tarve ratkaista ongelma, joka estää heitä toimimasta tavoitteidensa mukaan. Helle toi tässä näkyviin ongelman, jota alan perinteiset toimijat, rakennusliikkeet, eivät olleet halunneet ratkaista. Ratkaisu ei ilmeisesti ole ollut heidän kannaltaan riittävän suurta ja kannattavaa liiketoimintaa. Jäähdytyksen asentaminen mahdollisimman halvalla rakennettaviin elementtitaloihin ei liene hyvä business, joten ala toimii eräänlaisena kartellina kuluttajan tarpeiden vastaisesti. Kaupunkien intressinä on myös kaavoittaa asuntoalueita aukeille suojattomille alueille. Tonttien myyntitulot pienentyisivät, jos talot sijoitettaisiin luonto ja suojaisuus huomioiden, puhumattakaan siitä, että asetettaisiin riittäviä vaatimuksia rakennettaville asunnoille ja ympäristölle.

Harvardin Clayton Christensen on kuvannut tutkimuksissaan yksityiskohtaisesti kuinka joku alan ulkopuolinen ratkaisee edellä kuvatun kaltaisen ongelman ensin varsin alkeellisella tavalla mutta kehittää siitä vähitellen toimivan ratkaisun ja valtaa markkinan perinteisiltä toimijoilta. K-ryhmällä ja muilla vastaavilla toimijoilla on nyt tuhannen taalan paikka tuotteistaa ensin vastaavia yöpymispalveluja ja jatkaa tältä pohjalta parempien asumispalvelujen tuottamiseksi kaupunkilaisille.

Pahimpien helteiden aikana olin tilaisuudessa yöpyä paksuista hirsistä rakennetussa talossa, jossa ei ollut ilmastointia ja jota luonto ja puusto sopivasti suojasi. Ikkunoita saattoi pitää auki läpi yön, koska ympäristössä ei ollut melua. Talossa oli lähes viileää läpi yön.

 Uudet yöpymispalvelut voisivat olla hyväkin business mutta kokonaiskuvaa ne tuskin pystyvät muuttamaan, koska lainsäätäjillä ja kaavoittajilla ei selvästikään ole halua puuttua rakennusgryndereiden tuottoiseen bisnekseen. Rakennetaan mahdollisimman pieniä asuntoja halvoista elementeistä kuumille aukeille suojattomille paikoille ilman läpivedon mahdollisuutta. Tilannetta pahentavat viranomaisten asuinympäristössä sallimat erilaiset mökäfestivaalit ja ”konsertit”, jolloin öistä tuuletusta ei voisi tehdäkään jos haluaa nukkua. Median kautta kerrotaan sitten päättäjille ja asunnon ostajille, että modernit ihmiset haluavat juuri näitä koppiasuntoja ja mökää. Tietysti ihmiset näitä sitten ostavat kun suurempiin ei ole varaa. Ja muuttavat sitten heti pois kun on varaa parempaan.

]]>
8 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259431-karistyshelle-paljasti-kaupungistumisen-ison-ongelman-ja-synnytti-innovaation#comments Asuntorakentaminen Elämän laatu Helle Innovaatio Kestävä kehitys Tue, 14 Aug 2018 05:12:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259431-karistyshelle-paljasti-kaupungistumisen-ison-ongelman-ja-synnytti-innovaation
Suomalaisina ihmiskunta tarvitsisi vain 0,4 maapalloa http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258797-suomalaisina-ihmiskunta-tarvitsisi-vain-04-maapalloa <p>Jos maapallo olisi kauttaaltaan asutettu kuten Suomi ja eläisi suomalaisten kulutustasolla, maailmassa olisi 1,2 miljardia asukasta ja ihmiskunta tarvisisi elämiseensä 0,4 maapallon resurssit.</p><p>Vastaavat luvut muutamille maille laskettuna:</p><p>Suomi - 1,2 mrd - 0,4 maapalloa (18 as/km2, kulustaso 2.7)<br />Ruotsi - 1,5 mrd - 0,7 maapalloa (23 as/km2, kulustaso 3.6)<br />USA - 2,1 mrd - 1,1 maapalloa (33 as/km2, kulustaso 3.8)<br />Nigeria - 13,7 mrd - 1,1 maapalloa (212 as/km2, kulustaso 0.6)<br />Intia - 26,2 mrd - 1,7 maapalloa (406 as/km2, kulustaso 0.5)<br />Kiina - 9,7 mrd - 1,8 maapalloa (151 as/km2, kulustaso 1.4)<br />Bangladesh - 73,9 mrd - 3,9 maapalloa (1145 as/km2, kulustaso 0.4)<br />Hollanti - 26,7 mrd - 8,8 maapalloa (415 as/km2, kulustaso 2.5)</p><p>Puhtaat paperit näyttäisivät saavan näiden maiden tavoista elää vain Suomi ja Ruotsi. Yhdysvallat ja Nigeria joutuvat vähän tinkimään joko väestötiheydestään tai elintasostaan. Intia, Kiina ja Bangladesh joutuvat miettimään tosissaan mitä tehdä. Hollantilaisten tapa elää on listan maista ylivoimaisesti kestämättömin.</p><p>Laskelmissa käytetyn arvion mukaan maapallolla on asumiskelpoista maapinta-alaa 43% kokonaismaapinta-alasta eli 64,5 miljoonaa neliökilometriä.</p><p>Jos ihmiskunta oikein innostuu asuttamaan vuoristoja, autiomaita ja suohetteikköjä voi kuvitella asutettavan maapinta-alan olevan esimerkiksi 128,4 miljoonaa neliökilometriä eli koko maapallon maapinta-alaa vähennettynä etelänapamantereen pinta-alalla ja 3 kertaa Grönlannin pinta-alalla. Tällöin edellä esitetyt väkimäärät ja maapallotarpeet voi kertoa kahdella.</p><p>Tämä sunnuntaipäivän viihteeksi maapalloina laskettu tunnusluku on mielestäni myös kovin puutteellinen, mutta selkeästi parempi kuin yleisesti käytetty &quot;kuinka monta maapalloa tarvitsisimme jos kaikki ihmiset kuluttaisivat kuten jonkin maan x asukkaat&quot;.&nbsp;</p><p>Kasvava asukastiheys rajoittaa mahdollisuuksia kestävään kehitykseen ankarasti. Jos Suomessa olisi vaikkapa Kiinan asukastiheys, asuisi täällä 52 miljoonaa suomalaista. Yhdysvaltain asukastiheydellä pääsisimme 11 miljoonaan asukkaaseen, Hollannin ja Intian luvuilla 140 miljoonaan ja Bangladeshista mallia ottaen 394 miljoonaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos maapallo olisi kauttaaltaan asutettu kuten Suomi ja eläisi suomalaisten kulutustasolla, maailmassa olisi 1,2 miljardia asukasta ja ihmiskunta tarvisisi elämiseensä 0,4 maapallon resurssit.

Vastaavat luvut muutamille maille laskettuna:

Suomi - 1,2 mrd - 0,4 maapalloa (18 as/km2, kulustaso 2.7)
Ruotsi - 1,5 mrd - 0,7 maapalloa (23 as/km2, kulustaso 3.6)
USA - 2,1 mrd - 1,1 maapalloa (33 as/km2, kulustaso 3.8)
Nigeria - 13,7 mrd - 1,1 maapalloa (212 as/km2, kulustaso 0.6)
Intia - 26,2 mrd - 1,7 maapalloa (406 as/km2, kulustaso 0.5)
Kiina - 9,7 mrd - 1,8 maapalloa (151 as/km2, kulustaso 1.4)
Bangladesh - 73,9 mrd - 3,9 maapalloa (1145 as/km2, kulustaso 0.4)
Hollanti - 26,7 mrd - 8,8 maapalloa (415 as/km2, kulustaso 2.5)

Puhtaat paperit näyttäisivät saavan näiden maiden tavoista elää vain Suomi ja Ruotsi. Yhdysvallat ja Nigeria joutuvat vähän tinkimään joko väestötiheydestään tai elintasostaan. Intia, Kiina ja Bangladesh joutuvat miettimään tosissaan mitä tehdä. Hollantilaisten tapa elää on listan maista ylivoimaisesti kestämättömin.

Laskelmissa käytetyn arvion mukaan maapallolla on asumiskelpoista maapinta-alaa 43% kokonaismaapinta-alasta eli 64,5 miljoonaa neliökilometriä.

Jos ihmiskunta oikein innostuu asuttamaan vuoristoja, autiomaita ja suohetteikköjä voi kuvitella asutettavan maapinta-alan olevan esimerkiksi 128,4 miljoonaa neliökilometriä eli koko maapallon maapinta-alaa vähennettynä etelänapamantereen pinta-alalla ja 3 kertaa Grönlannin pinta-alalla. Tällöin edellä esitetyt väkimäärät ja maapallotarpeet voi kertoa kahdella.

Tämä sunnuntaipäivän viihteeksi maapalloina laskettu tunnusluku on mielestäni myös kovin puutteellinen, mutta selkeästi parempi kuin yleisesti käytetty "kuinka monta maapalloa tarvitsisimme jos kaikki ihmiset kuluttaisivat kuten jonkin maan x asukkaat". 

Kasvava asukastiheys rajoittaa mahdollisuuksia kestävään kehitykseen ankarasti. Jos Suomessa olisi vaikkapa Kiinan asukastiheys, asuisi täällä 52 miljoonaa suomalaista. Yhdysvaltain asukastiheydellä pääsisimme 11 miljoonaan asukkaaseen, Hollannin ja Intian luvuilla 140 miljoonaan ja Bangladeshista mallia ottaen 394 miljoonaan.

]]>
31 http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258797-suomalaisina-ihmiskunta-tarvitsisi-vain-04-maapalloa#comments Elintaso Kestävä kehitys Väestönkasvu Sun, 29 Jul 2018 15:13:30 +0000 Timo Kekäläinen http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258797-suomalaisina-ihmiskunta-tarvitsisi-vain-04-maapalloa
Tviittaamalla maailma pelastuu? http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258731-tviittaamalla-maailma-pelastuu <p>Helteisen torstain ykkösjuttu somessa oli Ylessä julkaistu artikkeli <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10310690?utm">planeetan kestävyyden rajojen ylittymisestä</a>. Ottamatta kantaa jutussa esitettyihin väitteisiin, sitä jaettiin ja peukutettin ainakin Twitterissä edestakaisin.</p><p>Jakamalla tällaisia juttuja onkin helppo tapaa toteuttaa omaa valveutuneisuuttaan ympäristöasioissa. Teko vapauttaa hurauttamaan Hummerilla parisataa kilometriä talviasuttavalle mökille saunan lämmitykseen. Toki mökin katolla on pari aurinkopaneelia, joilla saa jääkaapin kylmäksi ja television näkymään keskikesällä, kunhan ei ole liian pilvistä. Aivan kuin katolisessa kirkossa tunnustetaan synnit säännöllisesti ja lausutaan päälle pari Ave Mariaa.</p><p>On helppo sanoa, että valtion, poliitikkojen tai ison ahneen teollisuuden pitäisi tehdä jotain. Kun kyse on siitä, että meidän joka ikisen kuluttajan tottumuksia pitäisi muuttaa ihan radikaalisti, jotta sillä olisi mitään konkreetista vaikutusta ympäristön parempaan tilaan. Puhumattakaan kehittyvien maiden asukkaiden tarpeesta saavuttaa länsimainen kulutustaso.</p><p>Kuten ympäristöprofessori Lassi Linnanen on todennut, on tabu puhua tällaisista asioista. <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/avaaja-lassi-linnanen-on-tabu-sanoa-etta-ala-osta">On tabu todeta, että älä osta</a>. Kuten Linnanen myös toteaa, ekologisesta elintavasta yritetään brändätä elitististä. St1:n Mika Anttonen totesi, että sadan tonnin sähköauton hankinnan sijaan voisi ostaa 20000 euron polttomoottoriauton ja antaa loput Naisten pankille. Synnyttäen tuhatkertaisen ympäristövaikutuksen. Ei todellakaan riitä, että vaihtaa Hummerin sähköautoon, ostaa tuulisähköllä tuotettua olutta tai sammuttaa yöksi turhat valaisimet.</p><p>Ehkä YLE seuraavaksi otsikoi huolensa siitä, jos autokaupassa ei pyyhi kovin hyvin näin helteillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helteisen torstain ykkösjuttu somessa oli Ylessä julkaistu artikkeli planeetan kestävyyden rajojen ylittymisestä. Ottamatta kantaa jutussa esitettyihin väitteisiin, sitä jaettiin ja peukutettin ainakin Twitterissä edestakaisin.

Jakamalla tällaisia juttuja onkin helppo tapaa toteuttaa omaa valveutuneisuuttaan ympäristöasioissa. Teko vapauttaa hurauttamaan Hummerilla parisataa kilometriä talviasuttavalle mökille saunan lämmitykseen. Toki mökin katolla on pari aurinkopaneelia, joilla saa jääkaapin kylmäksi ja television näkymään keskikesällä, kunhan ei ole liian pilvistä. Aivan kuin katolisessa kirkossa tunnustetaan synnit säännöllisesti ja lausutaan päälle pari Ave Mariaa.

On helppo sanoa, että valtion, poliitikkojen tai ison ahneen teollisuuden pitäisi tehdä jotain. Kun kyse on siitä, että meidän joka ikisen kuluttajan tottumuksia pitäisi muuttaa ihan radikaalisti, jotta sillä olisi mitään konkreetista vaikutusta ympäristön parempaan tilaan. Puhumattakaan kehittyvien maiden asukkaiden tarpeesta saavuttaa länsimainen kulutustaso.

Kuten ympäristöprofessori Lassi Linnanen on todennut, on tabu puhua tällaisista asioista. On tabu todeta, että älä osta. Kuten Linnanen myös toteaa, ekologisesta elintavasta yritetään brändätä elitististä. St1:n Mika Anttonen totesi, että sadan tonnin sähköauton hankinnan sijaan voisi ostaa 20000 euron polttomoottoriauton ja antaa loput Naisten pankille. Synnyttäen tuhatkertaisen ympäristövaikutuksen. Ei todellakaan riitä, että vaihtaa Hummerin sähköautoon, ostaa tuulisähköllä tuotettua olutta tai sammuttaa yöksi turhat valaisimet.

Ehkä YLE seuraavaksi otsikoi huolensa siitä, jos autokaupassa ei pyyhi kovin hyvin näin helteillä.

]]>
19 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258731-tviittaamalla-maailma-pelastuu#comments Kestävä kehitys Twitter Fri, 27 Jul 2018 12:36:16 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258731-tviittaamalla-maailma-pelastuu
Olisi helpompaa olla kohtelias, mutta tärkeämpää on kohdata faktat http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258522-olisi-helpompaa-olla-kohtelias-mutta-tarkeampaa-on-kohdata-faktat <p>Nämä sanat lausui Bill Gates <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/bill-gates-piti-tiukan-puheen-nigerian-johtajille-olisi-helpompaa-olla-kohtelias-mutta-tarkeampaa-on-kohdata-faktat/6834998#gs.M6LgZ=U">puhuessaan aiemmin tänä vuonna</a> Nigerian maan eliitille ja presidentille.&nbsp;&nbsp;</p><p>Gates on lahjoittanut hyväntekeväisyysjärjestönsä kautta Nigeriaan erilaisiin hankkeisiin noin 1,6 miljardia dollaria ja aikoo muun muassa turvata maan polio-rokotusohjelman jatkumisen seuraavan 20 vuoden ajan.</p><p>Gates on oikealla asialla patistaessaan Nigerian päätöksentekijöitä. Vastuu maan tulevaisuudesta ja kansalaisista on ensisijaisesti kyseisten päättäjien käsissä.</p><p>Nigerian osalta maan päätöksentekijöiden vastuu ei rajoitu pelkästään maan rajojen sisäpuolelle. Tämän pinta-alaltaan 2,7 kertaa Suomen kokoisen maan <a href="http://www.worldometers.info/world-population/nigeria-population">asukasluku on nykyään</a> 196,1 miljoonaa henkilöä. Vuodesta 1990 Nigerian väestö on kasvanut 100,9 miljoonalla henkilöllä - eli parempaa elintasoa kaipaavia henkilöitä on tullut maahan Kioton ilmastosopimuksen vertailuvuoden jälkeen 18,2 kertaa Suomen väkiluvun verran lisää.</p><p>Koska Nigerian väkiluku lisäksi trendinomaisesti kasvaa 2,6 prosentin vuosivauhdilla - siis yli 5 miljoonalla vuosittain - on Nigerian johdolla suuri vastuu maansa asioiden saattamiseksi ihmisoikeuksia kunniottavalle ja globaalin kestävän kehityksen joskus mahdollistavalle tielle.</p><p>Ettei tämä vastuu heiltä unohtuisi ja ongelman ratkaisu siirtyisi muiden maailman maiden kontolle, olisi tätä viestiä syytä viedä Nigerian päätöksentekijöille muidenkin vaikutusvaltaisessa asemassa olevien henkilöiden kuin Bill Gatesin. Kenties jopa YK:n. Ehkäpä joidenkin kansalaisjärjestöjenkin.</p><p>Nigeriassa pidetään presidentinvaalit vuonna 2019, joten myös kyseisen maan kansalaisilla on valtaa ja merkittävää vastuuta asiasta.</p><p>Globaalin vastuun kantaminen tuottaa parasta tulosta siellä missä voidaan eniten vaikuttaa maapallon tulevaisuuden hyvinvoinin tekijöihin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nämä sanat lausui Bill Gates puhuessaan aiemmin tänä vuonna Nigerian maan eliitille ja presidentille.  

Gates on lahjoittanut hyväntekeväisyysjärjestönsä kautta Nigeriaan erilaisiin hankkeisiin noin 1,6 miljardia dollaria ja aikoo muun muassa turvata maan polio-rokotusohjelman jatkumisen seuraavan 20 vuoden ajan.

Gates on oikealla asialla patistaessaan Nigerian päätöksentekijöitä. Vastuu maan tulevaisuudesta ja kansalaisista on ensisijaisesti kyseisten päättäjien käsissä.

Nigerian osalta maan päätöksentekijöiden vastuu ei rajoitu pelkästään maan rajojen sisäpuolelle. Tämän pinta-alaltaan 2,7 kertaa Suomen kokoisen maan asukasluku on nykyään 196,1 miljoonaa henkilöä. Vuodesta 1990 Nigerian väestö on kasvanut 100,9 miljoonalla henkilöllä - eli parempaa elintasoa kaipaavia henkilöitä on tullut maahan Kioton ilmastosopimuksen vertailuvuoden jälkeen 18,2 kertaa Suomen väkiluvun verran lisää.

Koska Nigerian väkiluku lisäksi trendinomaisesti kasvaa 2,6 prosentin vuosivauhdilla - siis yli 5 miljoonalla vuosittain - on Nigerian johdolla suuri vastuu maansa asioiden saattamiseksi ihmisoikeuksia kunniottavalle ja globaalin kestävän kehityksen joskus mahdollistavalle tielle.

Ettei tämä vastuu heiltä unohtuisi ja ongelman ratkaisu siirtyisi muiden maailman maiden kontolle, olisi tätä viestiä syytä viedä Nigerian päätöksentekijöille muidenkin vaikutusvaltaisessa asemassa olevien henkilöiden kuin Bill Gatesin. Kenties jopa YK:n. Ehkäpä joidenkin kansalaisjärjestöjenkin.

Nigeriassa pidetään presidentinvaalit vuonna 2019, joten myös kyseisen maan kansalaisilla on valtaa ja merkittävää vastuuta asiasta.

Globaalin vastuun kantaminen tuottaa parasta tulosta siellä missä voidaan eniten vaikuttaa maapallon tulevaisuuden hyvinvoinin tekijöihin. 

]]>
15 http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258522-olisi-helpompaa-olla-kohtelias-mutta-tarkeampaa-on-kohdata-faktat#comments Globaali vastuu Kestävä kehitys Sun, 22 Jul 2018 13:56:21 +0000 Timo Kekäläinen http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258522-olisi-helpompaa-olla-kohtelias-mutta-tarkeampaa-on-kohdata-faktat
Menestyksen mitaksi Maan ja ihmisten hyvinvointi http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255987-menestyksen-mitaksi-maan-ja-ihmisten-hyvinvointi <p>Tämän päivän Helsingin Sanomien talousosiosta löytyy yllä mainitulla otsikolla ilmastonmuutoksen aihealueelle kirjoitettu artikkeli (<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005697209.html" title="https://www.hs.fi/talous/art-2000005697209.html">https://www.hs.fi/talous/art-2000005697209.html</a>), jossa on esitelty taloustieteilijä Kate Raworthin tapaa kuvata ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin tilaa donitsigraafilla.&nbsp;Kyseinen graafi on mielestäni ihan havainollinen keino visualisoida asiaa.</p><p>Mielenkiintoiseksi artikkelin tekee kuitenkin siinä esitetyt eri maista tehtyjen tutkimusten tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset:&nbsp;&nbsp;</p><p><em>&quot;Tutkimuksen mukaan ne maat, jotka voivat taata asukkailleen hyvän elämän, ylittävät planeetan kantokyvyn rajat. Samalla ne maat, joiden asukkaat voivat huonosti, pysyvät hyvin planeetan kantokyvyn rajoissa.&quot;</em></p><p><em>&quot;Esimerkiksi kaikki Pohjoismaat pärjäsivät hyvinvointia kuvaavissa mittareissa hyvin, mutta kantokykyä mittaavissa huonosti. Raworth myös kertoo, että maat, joiden talouskasvu ja hyvinvointi alkavat kasvaa, alkavat tyypillisesti samalla myös käyttää enemmän luonnonvaroja.&quot;</em></p><p><em>&quot;Siksi muiden maiden ei Raworthin mukaan pidä ottaa mallia Suomesta tai muista maista, joissa ihmiset voivat verrattain hyvin.&quot;</em></p><p><br />Tästä itselleni herää kysymys siitä, millaista elämää ihmisten maapallolla sitten pitäisi tavoitella?</p><p>Ja aivan yhtä tärkeänä kysymyksenä, joka pitäisi esittää ja johon vastata - sen jälkeen kun tavoitetila on visioitu - millä edellytyksin tämä on mahdollista ja mitä tulee konkreettisesti tehdä että kyseiseen tavoitteeseen globaalisti voidaan päästä?</p><p>Jätän ajatuksillesi tilaa tehdä tarvittavat kysymykset ja antaa niihin vastataukset parhaan näkemyksesi mukaisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämän päivän Helsingin Sanomien talousosiosta löytyy yllä mainitulla otsikolla ilmastonmuutoksen aihealueelle kirjoitettu artikkeli (https://www.hs.fi/talous/art-2000005697209.html), jossa on esitelty taloustieteilijä Kate Raworthin tapaa kuvata ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin tilaa donitsigraafilla. Kyseinen graafi on mielestäni ihan havainollinen keino visualisoida asiaa.

Mielenkiintoiseksi artikkelin tekee kuitenkin siinä esitetyt eri maista tehtyjen tutkimusten tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset:  

"Tutkimuksen mukaan ne maat, jotka voivat taata asukkailleen hyvän elämän, ylittävät planeetan kantokyvyn rajat. Samalla ne maat, joiden asukkaat voivat huonosti, pysyvät hyvin planeetan kantokyvyn rajoissa."

"Esimerkiksi kaikki Pohjoismaat pärjäsivät hyvinvointia kuvaavissa mittareissa hyvin, mutta kantokykyä mittaavissa huonosti. Raworth myös kertoo, että maat, joiden talouskasvu ja hyvinvointi alkavat kasvaa, alkavat tyypillisesti samalla myös käyttää enemmän luonnonvaroja."

"Siksi muiden maiden ei Raworthin mukaan pidä ottaa mallia Suomesta tai muista maista, joissa ihmiset voivat verrattain hyvin."


Tästä itselleni herää kysymys siitä, millaista elämää ihmisten maapallolla sitten pitäisi tavoitella?

Ja aivan yhtä tärkeänä kysymyksenä, joka pitäisi esittää ja johon vastata - sen jälkeen kun tavoitetila on visioitu - millä edellytyksin tämä on mahdollista ja mitä tulee konkreettisesti tehdä että kyseiseen tavoitteeseen globaalisti voidaan päästä?

Jätän ajatuksillesi tilaa tehdä tarvittavat kysymykset ja antaa niihin vastataukset parhaan näkemyksesi mukaisesti.

]]>
4 http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255987-menestyksen-mitaksi-maan-ja-ihmisten-hyvinvointi#comments Globaali maailma Ihmiskunta Ilmastonmuutos Kestävä kehitys Mon, 28 May 2018 13:18:12 +0000 Timo Kekäläinen http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255987-menestyksen-mitaksi-maan-ja-ihmisten-hyvinvointi
Sipilän hallituksen perintö http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255540-sipilan-hallituksen-perinto <p>Lähtökohtaisesti nykyinen hallitus on ollut mielestäni oppositiota oikeammilla linjoilla pyrkiessään korjaamaan julkisen sektorin kestävyysvajeita ja parantamaan suomalaisen työn kilpailukykyä kaihtamatta isoja rakenteellisia muutoksia. Olen myös sitä mieltä, että pohjoismainen hyvinvointimalli kaipaa enemmän markkinoita ja yrittäjyyttä hyvinvointipalveluissakin. Samalla joudun kuitenkin seuraamaan kauhulla sitä, miten hallitus kohtelee meille kaikille rakasta suomalaista luontoa.</p><p>Maamme on hävityn matkapuhelinkilpailun jälkeen palaamassa metsäteollisuusyhteiskunnaksi, johon suunnitellaan vauhdilla uusia suuria sellutehtaita. Tehtaiden raaka-ainetarpeet on määrä turvata muuttamalla mahdollisimman suuri osa luonnonmetsistä metsäteollisuuden tarpeisiin optimoiduiksi puupelloiksi. Näin tuhotaan suuri osa suomalaisten metsien biologisesta monimuotoisuudesta tietämättä ja välittämättä siitä, mitä vaikutuksia muutoksilla on luonnon kiertokulkuun kokonaisuudessaan.</p><p>Selluteollisuus on puuvarojen kulutuksen ohella suuri energiankäyttäjä. Nimenomaan energiaintensiivisen teollisuuden tarpeet ovat ajaneet Suomen viimeisenä länsimaana kasvattamaan ydinsähkön osuutta energiahuollossa. Olkiluoto 3:n ja Hanhikivi 1:n jatkoksi hallituksen, elinkeinoelämän ja Rosatomin piirissä havitellaan todennäköisesti jo seuraavaa reaktoria. Siten maamme tulee olemaan muita länsimaita enemmän alttiina myös ydinvoimalaonnettomuuksien aiheuttamille riskeille.</p><p>Metsäteollisuuden ohella hallitus asettaa suuria toiveita kaivosteollisuuteen, jonka tuotteet palvelevat maailman teräs- ja sähköautoteollisuuden tarpeita ympäristökuormien jäädessä suomalaiseen maaperään ja vesistöihin.</p><p>Maataloudessa hallitus on antanut EU:n yleisestä linjasta poiketen suomalaisille viljelijöille luvan neonikotinoidien käyttöön huolimatta vaikutuksista, joita niillä on hyönteiskantojen kehittymiseen. Hyönteisten kadotessa kasvit jäävät ilman pölyttäjiä ja linnut ilman ravintoa.</p><p>Suomen Kuvalehti visioi tuoreessa numerossaan tulevaisuutta, jonka toteutumista hallitus toimillaan ajaa. Jutun mukaan vuonna 2060 Suomen metsissä &rdquo;ei kuulu ötököiden surina eikä lintujen laulu. Kukat eivät enää kuki keväisin eikä syksyn tullen ole marjoja poimittaviksi&rdquo;. Kaupassa &rdquo;ostoskärryt täyttyvät perunasta, herkkusienistä ja keinolihasta&hellip; Mausteet ovat joko kadonneet tai törkeän hintaisia, ja vihanneksiakin on vähemmän saatavilla&hellip;. Omenat ovat kallista tuontitavaraa ulkomaiden synteettisistä puutarhoista, joita pölytetään robottimehiläisillä&rdquo;.</p><p>Kirjoitan tätä Pohjois-Satakunnassa. Käydessäni aamulla ulkona keväänvihreä luonto oli kasteen peittämä, ilman täytti huikea lintujen konsertti ja tuomi oli kukkeimmillaan. Juuri täällä haluaisin kuulla Juha Sipilän ja hänen ministerikollegoidensa kertovan, mikä on se tärkeämpi asia, joka oikeuttaa meidät ryöväämään saman kokemuksen lapsiltamme ja lastenlapsiltamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähtökohtaisesti nykyinen hallitus on ollut mielestäni oppositiota oikeammilla linjoilla pyrkiessään korjaamaan julkisen sektorin kestävyysvajeita ja parantamaan suomalaisen työn kilpailukykyä kaihtamatta isoja rakenteellisia muutoksia. Olen myös sitä mieltä, että pohjoismainen hyvinvointimalli kaipaa enemmän markkinoita ja yrittäjyyttä hyvinvointipalveluissakin. Samalla joudun kuitenkin seuraamaan kauhulla sitä, miten hallitus kohtelee meille kaikille rakasta suomalaista luontoa.

Maamme on hävityn matkapuhelinkilpailun jälkeen palaamassa metsäteollisuusyhteiskunnaksi, johon suunnitellaan vauhdilla uusia suuria sellutehtaita. Tehtaiden raaka-ainetarpeet on määrä turvata muuttamalla mahdollisimman suuri osa luonnonmetsistä metsäteollisuuden tarpeisiin optimoiduiksi puupelloiksi. Näin tuhotaan suuri osa suomalaisten metsien biologisesta monimuotoisuudesta tietämättä ja välittämättä siitä, mitä vaikutuksia muutoksilla on luonnon kiertokulkuun kokonaisuudessaan.

Selluteollisuus on puuvarojen kulutuksen ohella suuri energiankäyttäjä. Nimenomaan energiaintensiivisen teollisuuden tarpeet ovat ajaneet Suomen viimeisenä länsimaana kasvattamaan ydinsähkön osuutta energiahuollossa. Olkiluoto 3:n ja Hanhikivi 1:n jatkoksi hallituksen, elinkeinoelämän ja Rosatomin piirissä havitellaan todennäköisesti jo seuraavaa reaktoria. Siten maamme tulee olemaan muita länsimaita enemmän alttiina myös ydinvoimalaonnettomuuksien aiheuttamille riskeille.

Metsäteollisuuden ohella hallitus asettaa suuria toiveita kaivosteollisuuteen, jonka tuotteet palvelevat maailman teräs- ja sähköautoteollisuuden tarpeita ympäristökuormien jäädessä suomalaiseen maaperään ja vesistöihin.

Maataloudessa hallitus on antanut EU:n yleisestä linjasta poiketen suomalaisille viljelijöille luvan neonikotinoidien käyttöön huolimatta vaikutuksista, joita niillä on hyönteiskantojen kehittymiseen. Hyönteisten kadotessa kasvit jäävät ilman pölyttäjiä ja linnut ilman ravintoa.

Suomen Kuvalehti visioi tuoreessa numerossaan tulevaisuutta, jonka toteutumista hallitus toimillaan ajaa. Jutun mukaan vuonna 2060 Suomen metsissä ”ei kuulu ötököiden surina eikä lintujen laulu. Kukat eivät enää kuki keväisin eikä syksyn tullen ole marjoja poimittaviksi”. Kaupassa ”ostoskärryt täyttyvät perunasta, herkkusienistä ja keinolihasta… Mausteet ovat joko kadonneet tai törkeän hintaisia, ja vihanneksiakin on vähemmän saatavilla…. Omenat ovat kallista tuontitavaraa ulkomaiden synteettisistä puutarhoista, joita pölytetään robottimehiläisillä”.

Kirjoitan tätä Pohjois-Satakunnassa. Käydessäni aamulla ulkona keväänvihreä luonto oli kasteen peittämä, ilman täytti huikea lintujen konsertti ja tuomi oli kukkeimmillaan. Juuri täällä haluaisin kuulla Juha Sipilän ja hänen ministerikollegoidensa kertovan, mikä on se tärkeämpi asia, joka oikeuttaa meidät ryöväämään saman kokemuksen lapsiltamme ja lastenlapsiltamme.

]]>
24 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255540-sipilan-hallituksen-perinto#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus Kestävä kehitys Sat, 19 May 2018 09:19:00 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255540-sipilan-hallituksen-perinto
Marx tänään http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254967-marx-tanaan <p>Karl Marxin syntymästä tuli viikonvaihteessa kuluneeksi kaksisataa vuotta. Moni voi ihmetellä, miksi tuosta trieriläisen porvarisperheen jälkeläisestä ollaan edelleen niin kiinnostuneita. Hänestähän tuli äärimielipiteitä laukova ja riidanhaluinen poliittinen agitaattori sekä myöhemmin maanpakoon ajettu resupekka intellektuelli. Pitkälti itseoppinut yhteiskuntateoreetikko eli lehtien juttupalkkioiden ja ystävien avustusten varassa aina siihen saakka, kunnes hän menehtyi epäterveellisten elintapojen tuomien lukuisten vaivojen murtamana 64-vuotiaana. Perinnöksi mieheltä jäi velkojen sekä avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneiden lasten lisäksi vain iso kasa keskeneräisiä ja osin rottien syömiä käsikirjoituksia.</p><p>Pääselitys Marxin muiston säilymiselle on tietenkin se, että hänen analyysinsa modernista kapitalismista ja sen kyltymättömästä laajentumispyrkimyksestä on edelleen monissa suhteissa hyvin osuva ja osin hämmästyttävän ajankohtainen. Modernit yhteiskunnat lähtivät juuri Marxin syntymän aikoihin aiemmasta talouskehityksestä täysin poikkeavaan huikeaan kasvuun aika tarkkaan sen mukaisesti kuin syntymäpäiväsankari teoksissaan ennakoi.</p><p>Toisaalta Marx ei missään vaiheessa kyennyt ennakoimaan sitä notkeutta, jolla nykyaikaiset demokraattisesti hallitut markkinataloudet ovat kyenneet vahvistamaan kansalaisten oikeuksia, tasoittamaan eri yhteiskuntaryhmien välisiä tuloeroja, jakamaan hyvinvointia kaikille ja ohjaamaan yrityksiä ottamaan vastuuta toimintojensa yhteiskunnallisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Työväenluokka ei ole kurjistunut eivätkä luokkaristiriidat ole kärjistyneet Marxin olettamilla tavoilla.</p><p>Marxin ajattelun vähemmän onnistuneita elementtejä kuvaa hyvin sekin, että hänen ideansa viralliseksi valtiolliseksi doktriiniksi nostaneet sosialistiset yhteiskunnat ovat suureksi osaksi kaatuneet. Jäljelle on jäänyt lähinnä vain Kiina, jota vahvemmin kasvu- ja markkinatalousorientoitunutta yhteiskuntaa itse asiassa on vaikea löytää. Lisäksi maan kehityksen suurimmaksi kahleeksi on muodostunut Maxin nimiin vannova ja sen tuomalla oikeutuksella valta-asemistaan ja sen tuomista huikeista etuuksista jääräpäisesti kiinnipitävä kommunistinen puolue.</p><p>Mutta Marxin ajattelusta löytyy myös vähemmän tunnettuja kerrostumia, joiden kaukonäköisyys on alkanut valjeta meille vasta viime aikoina. Nykyisinhän kaikki puhuvat digitalisaatiosta, isosta datasta ja oppivan keinoälyn kehittymisestä. Karl Marx kirjoitti jo puolitoista vuosisataa sitten siitä, miten kapitalistisen tuotannon kehittyessä riittävän pitkälle tieto &ndash; ja etenkin niinkutsuttu &rdquo;yleinen äly&rdquo;, allgemeines Wissen &ndash; muuttuvat &nbsp;välittömäksi tuotantovoimaksi.</p><p>Marx on osoittautunut myös nykyajan ekologisen ajattelun edelläkävijäksi. Johdonmukaisena materialistina Marx tarkasteli aina meitä ihmisiä yksinä luontokappaleina muiden joukossa. Siksi hän näki myös meidän taloudelliset toimintomme ennen kaikkea itsemme ja muun luonnon välisenä aineenvaihduntana. Kapitalistinen tuotanto tulisi ajamaan tuon vuorovaikutuksen yhä pahemmin pois tasapainosta, ja siksi kehittyneempään yhteiskuntamuotoon siirtymisen perusedellytyksenä on ihmisten ja luonnon välisen aineenvaihdunnan saattaminen rationaaliseen hallintaan.</p><p>Tänä päivänä emme ole toteuttamassa tuota rationaalista hallintaa Pariisin ilmastosovusta ja eri tahojen esittämistä kestävyyslupauksista huolimatta. Maailmantalous jatkaa eksponentiaalista kasvuaan etenkin kehittyvien maiden edelleen jatkuvan väestönkasvun ja modernisaatiopyrkimysten vauhdittamana. Samalla ehdytämme kiihtyvällä vauhdilla maapallon rajallisia luonnonvaroja, hävitämme muita biologisen elämän muotoja ja ajamme planeetan ekosysteemit yhä pahemmin pois raiteiltaan. Eri yhteiskunnat varustautuvat turvaamaan omat resurssitarpeensa ja puolustamaan rajojaan yhä tehokkaammin tuhovälinein. Siten nyky-yhteiskuntien pari vuosisataa jatkunut ekspansio on edennyt äärirajoilleen niin, että tuskin selviämme montaakaan vuosikymmentä ennen sivilisaatiomme kokonaisvaltaista tuhoutumista joukkotuhoasein käytävien sotien, ekologisten katastrofien, hallinnasta karkaavien pandemioiden tai niiden välisten yhdistelmien seurauksena.</p><p>Mitä mieltä hyvänsä Marxista muutoin ollaan, miehen ajatus kestävästä aineenvaihdunnasta ihmisten ja muun luonnon välillä on paras tulkita horisontissa siirtävän tulevaisuuden utopian sijasta äärirajoilla esitetyksi hätähuudoksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Karl Marxin syntymästä tuli viikonvaihteessa kuluneeksi kaksisataa vuotta. Moni voi ihmetellä, miksi tuosta trieriläisen porvarisperheen jälkeläisestä ollaan edelleen niin kiinnostuneita. Hänestähän tuli äärimielipiteitä laukova ja riidanhaluinen poliittinen agitaattori sekä myöhemmin maanpakoon ajettu resupekka intellektuelli. Pitkälti itseoppinut yhteiskuntateoreetikko eli lehtien juttupalkkioiden ja ystävien avustusten varassa aina siihen saakka, kunnes hän menehtyi epäterveellisten elintapojen tuomien lukuisten vaivojen murtamana 64-vuotiaana. Perinnöksi mieheltä jäi velkojen sekä avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneiden lasten lisäksi vain iso kasa keskeneräisiä ja osin rottien syömiä käsikirjoituksia.

Pääselitys Marxin muiston säilymiselle on tietenkin se, että hänen analyysinsa modernista kapitalismista ja sen kyltymättömästä laajentumispyrkimyksestä on edelleen monissa suhteissa hyvin osuva ja osin hämmästyttävän ajankohtainen. Modernit yhteiskunnat lähtivät juuri Marxin syntymän aikoihin aiemmasta talouskehityksestä täysin poikkeavaan huikeaan kasvuun aika tarkkaan sen mukaisesti kuin syntymäpäiväsankari teoksissaan ennakoi.

Toisaalta Marx ei missään vaiheessa kyennyt ennakoimaan sitä notkeutta, jolla nykyaikaiset demokraattisesti hallitut markkinataloudet ovat kyenneet vahvistamaan kansalaisten oikeuksia, tasoittamaan eri yhteiskuntaryhmien välisiä tuloeroja, jakamaan hyvinvointia kaikille ja ohjaamaan yrityksiä ottamaan vastuuta toimintojensa yhteiskunnallisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Työväenluokka ei ole kurjistunut eivätkä luokkaristiriidat ole kärjistyneet Marxin olettamilla tavoilla.

Marxin ajattelun vähemmän onnistuneita elementtejä kuvaa hyvin sekin, että hänen ideansa viralliseksi valtiolliseksi doktriiniksi nostaneet sosialistiset yhteiskunnat ovat suureksi osaksi kaatuneet. Jäljelle on jäänyt lähinnä vain Kiina, jota vahvemmin kasvu- ja markkinatalousorientoitunutta yhteiskuntaa itse asiassa on vaikea löytää. Lisäksi maan kehityksen suurimmaksi kahleeksi on muodostunut Maxin nimiin vannova ja sen tuomalla oikeutuksella valta-asemistaan ja sen tuomista huikeista etuuksista jääräpäisesti kiinnipitävä kommunistinen puolue.

Mutta Marxin ajattelusta löytyy myös vähemmän tunnettuja kerrostumia, joiden kaukonäköisyys on alkanut valjeta meille vasta viime aikoina. Nykyisinhän kaikki puhuvat digitalisaatiosta, isosta datasta ja oppivan keinoälyn kehittymisestä. Karl Marx kirjoitti jo puolitoista vuosisataa sitten siitä, miten kapitalistisen tuotannon kehittyessä riittävän pitkälle tieto – ja etenkin niinkutsuttu ”yleinen äly”, allgemeines Wissen – muuttuvat  välittömäksi tuotantovoimaksi.

Marx on osoittautunut myös nykyajan ekologisen ajattelun edelläkävijäksi. Johdonmukaisena materialistina Marx tarkasteli aina meitä ihmisiä yksinä luontokappaleina muiden joukossa. Siksi hän näki myös meidän taloudelliset toimintomme ennen kaikkea itsemme ja muun luonnon välisenä aineenvaihduntana. Kapitalistinen tuotanto tulisi ajamaan tuon vuorovaikutuksen yhä pahemmin pois tasapainosta, ja siksi kehittyneempään yhteiskuntamuotoon siirtymisen perusedellytyksenä on ihmisten ja luonnon välisen aineenvaihdunnan saattaminen rationaaliseen hallintaan.

Tänä päivänä emme ole toteuttamassa tuota rationaalista hallintaa Pariisin ilmastosovusta ja eri tahojen esittämistä kestävyyslupauksista huolimatta. Maailmantalous jatkaa eksponentiaalista kasvuaan etenkin kehittyvien maiden edelleen jatkuvan väestönkasvun ja modernisaatiopyrkimysten vauhdittamana. Samalla ehdytämme kiihtyvällä vauhdilla maapallon rajallisia luonnonvaroja, hävitämme muita biologisen elämän muotoja ja ajamme planeetan ekosysteemit yhä pahemmin pois raiteiltaan. Eri yhteiskunnat varustautuvat turvaamaan omat resurssitarpeensa ja puolustamaan rajojaan yhä tehokkaammin tuhovälinein. Siten nyky-yhteiskuntien pari vuosisataa jatkunut ekspansio on edennyt äärirajoilleen niin, että tuskin selviämme montaakaan vuosikymmentä ennen sivilisaatiomme kokonaisvaltaista tuhoutumista joukkotuhoasein käytävien sotien, ekologisten katastrofien, hallinnasta karkaavien pandemioiden tai niiden välisten yhdistelmien seurauksena.

Mitä mieltä hyvänsä Marxista muutoin ollaan, miehen ajatus kestävästä aineenvaihdunnasta ihmisten ja muun luonnon välillä on paras tulkita horisontissa siirtävän tulevaisuuden utopian sijasta äärirajoilla esitetyksi hätähuudoksi.

]]>
5 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254967-marx-tanaan#comments Kapitalismi Karl Marx Kestävä kehitys Mon, 07 May 2018 11:08:13 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254967-marx-tanaan
Punavihreää "solidaarisuutta" maailman köyhimmille http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254876-punavihreaa-solidaarisuutta-maailman-koyhimmille <p><strong>RAPORTTIANI ON MAAILMAN ERI ALUSTOILLA JAELTU. TÄSSÄ USA:N YDINVOIMAA KANNATTAVAT ENVIRONMENTALISTIT JATKOJULKAISIVAT SEN.</strong>&nbsp;<a href="http://USA:n ydinvoimaa kannattavat environmentalistit noteeraavat uusimman raporttini. http://efn-usa.org/environment/item/1815-kicking-away-the-energy-ladder-mikko-paunio-finland">http://USA:n ydinvoimaa kannattavat environmentalistit noteeraavat uusimman raporttini. http://efn-usa.org/environment/item/1815-kicking-away-the-energy-ladder-mikko-paunio-finland</a></p><p>Raporttini punavihreän &quot;solidaarisuuden&quot; vaikutuksista kehitysmaiden kansanerveydelle&nbsp;<a href="http://www.thegwpf.com/new-report-green-policies-threaten-poor-nations/" target="_blank">http://www.thegwpf.com/new-report-green-policies-threaten-poor-nations/</a> julkaistiin eilen the Global Warming Policy Foundation&#39;n (<a href="http://www.thegwpf.com" title="www.thegwpf.com">www.thegwpf.com</a>) sivuilla. Se on lordi <strong>Nigel Lawsonin</strong> (Ison Britannian&nbsp;pitkäaikaisin valtionvarainministeri) ns. non-partisan ryhmä eli siihen kuuluu&nbsp;myös Työväen-&nbsp;ja Liberaalipuolueessa toimivia poliitikkoja ja aktiiveja&nbsp;henkilöitä.&nbsp;</p><p>Sen tieteellisiin neuvonantajiin kuuluun mm. <strong>Freeman Dyson</strong>, joka on ehkä viimeinen elävä 20. vuosisadan suurista fyysikoista. Hän kuului ryhmään, jossa vaikuttivat&nbsp;<strong>Albert Einstein,&nbsp;Nils Bohr, Wolfgang Pauli </strong>ja<strong>&nbsp;Robert Oppenheimer&nbsp;</strong>Princeton&#39;n yliopistossa <a href="http://nautil.us/issue/43/heroes/my-life-with-the-physics-dream-team" target="_blank">http://nautil.us/issue/43/heroes/my-life-with-the-physics-dream-team</a>. Säätiön hallituksen jäsenet ja tieteelliset neuvonantajat löytyvät linkkaamastani raportistani.&nbsp;</p><p>Thegwpf on maailmassa eräs johtavista&nbsp;kriittisistä environmentalismia kritisoivista ajatuspajoista.&nbsp;&nbsp;Tämä raporttini on jo toinen, joka julkaistaan lyhyen ajan sisällä säätiön sivustolla. Ensimmäiseen raporttiini&nbsp;<a href="https://notalotofpeopleknowthat.files.wordpress.com/2018/01/image76.png" target="_blank">https://notalotofpeopleknowthat.files.wordpress.com/2018/01/image76.png</a> kirjoitti Työväenpuolueen elinikäinen ylähuoneen ja thegwpf:n hallituksen jäsen <strong>Lordi Donoughue</strong> esipuheen. Lordi Donoughue tunnetaan mm. siitä hän antoi vinkit BBC:n ratkiriemukkaalle TV-sarjalle &quot;Kyllä Herra Ministeri&quot;.</p><p>Viime syyskuussa ensimmäinen esseeni&nbsp;environmentalismin kauhistuttavista kansanterveydellisistä seurauksista&nbsp;julkaistiin yhdysvaltalaisella American Council on Science and Health (ACSH)&nbsp;<a href="https://www.acsh.org/news/2017/10/30/sustainability-threatens-public-health-developing-world-12055" target="_blank">https://www.acsh.org/news/2017/10/30/sustainability-threatens-public-health-developing-world-12055</a>&nbsp;&nbsp;sivustolla. Valmistelin artikkelia melkoisella huolellisuudella eli kirjoitin sitä 12 vuotta. Minut valittiin esseen julkaisemisen jälkeen ACSH:n tiede- ja politiikkaneuvonantajaksi (Science and Policy Advisor).&nbsp;</p><p>ACSH:n perusti aikoinaan nobel-palkittu <strong>Norman Borlaug</strong> yhdessä <strong>Elisabeth Wheelan&#39;n</strong> kanssa. Vuonna 2006 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi yksimielisesti aloitteen korkeimman mahdollisen siviilitunnustuksen eli kongressin kulmamitalin myöntämisestä Borlaugille. Asetuksen mukaan &rdquo;tohtori Borlaug on pelastanut enemmän ihmishenkiä kuin kukaan toinen ihminen, joka on koskaan elänyt, ja pelastanut enemmän ihmishenkiä islamilaisessa maailmassa kuin kukaan toinen ihmiskunnan historiassa&rdquo;. &nbsp;ACSH suhtautuu myönteisesti teollisuuteen, tekniikkaan ja tieteeseen ja pyrkii toiminnallaan mm. oikaisemaan vihreiden massatiedonvälityksen avulla levittämiä valheita edistyksen mukanaan tuomista &quot;vitsauksista&quot;.</p><p>Uusimman raporttini mukaan environmentalismin tuleva uhriluku voi jopa ylittää 20. vuosisadan suurten ideologioiden uhriluvun. Sinällään tämä ei ole kovin suuri yllätys, kun lukee Rupert Darwall&#39;n 2017 lokakuussa julkaistun kirjan Green Tyranny (Vihreä Tyrannia), jossa osoitetaan kauniisti, kuinka environmentalismin isä oli natsi-ideologia ja äiti Frankfurt&#39;n koulukunta eli rumasti sanottuna kulttuurimarxismi.</p><p>Uudessa raportissani käyn läpi energiajärjestelmän evoluutiota myös Suomen osalta ja esittelen suuren yleisön vähän tunteman energiatikapuukonseptin, jonka (puna)vihreät ovat hylänneet dekarbonisaatioinnossaan maailman kehitysagendalta. Tällä on jo ja tulee olemaan massiiviset&nbsp;kielteiset vaikutukset kansaterveydelle kehitysmaissa, koska vihreät politiikat estävät köyhimpien maiden - erityisesti Afrikan - sähköistämistä. Tämä myös jouduttaa massapakoa rikkaaseen Eurooppaan Afrikan väkiluvun moninkertaistuessa seuraavina vuosikymmeninä.</p><p>Raportissani&nbsp;esittelen myös Helsingin vihreiden ja heidän liittolaisten tekemää katastrofaalista päätöstä siirtyä kivihiilestä puun polttoon Helsingin primaarienergian tuotannossa.</p><p>EU:n hiljan tekemä kaksoispäätös biomassan kestävyyskriteereistä oli vedenjakaja, jonka myötä globaali vihreä liike on tajunnut bioenergian valtavaksi virhearvioksi&nbsp;<a href="http://www.eubioenergy.com/2018/01/17/clean-energy-vote-meps-sell-out-climate-nature-people-to-please-intensive-farming-forestry-lobby/" target="_blank">http://www.eubioenergy.com/2018/01/17/clean-energy-vote-meps-sell-out-climate-nature-people-to-please-intensive-farming-forestry-lobby/</a>.</p><p>Artikkelissani kerron viimeisimpään korkeatasoiseen &nbsp;MIT:n IPCC-viitekehyksessä tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan puun poltttaminen lisää monista eri syistä johtuen enemmän CO2 päästöjä kuin kivihiili.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> RAPORTTIANI ON MAAILMAN ERI ALUSTOILLA JAELTU. TÄSSÄ USA:N YDINVOIMAA KANNATTAVAT ENVIRONMENTALISTIT JATKOJULKAISIVAT SEN. http://USA:n ydinvoimaa kannattavat environmentalistit noteeraavat uusimman raporttini. http://efn-usa.org/environment/item/1815-kicking-away-the-energy-ladder-mikko-paunio-finland

Raporttini punavihreän "solidaarisuuden" vaikutuksista kehitysmaiden kansanerveydelle http://www.thegwpf.com/new-report-green-policies-threaten-poor-nations/ julkaistiin eilen the Global Warming Policy Foundation'n (www.thegwpf.com) sivuilla. Se on lordi Nigel Lawsonin (Ison Britannian pitkäaikaisin valtionvarainministeri) ns. non-partisan ryhmä eli siihen kuuluu myös Työväen- ja Liberaalipuolueessa toimivia poliitikkoja ja aktiiveja henkilöitä. 

Sen tieteellisiin neuvonantajiin kuuluun mm. Freeman Dyson, joka on ehkä viimeinen elävä 20. vuosisadan suurista fyysikoista. Hän kuului ryhmään, jossa vaikuttivat Albert Einstein, Nils Bohr, Wolfgang Pauli ja Robert Oppenheimer Princeton'n yliopistossa http://nautil.us/issue/43/heroes/my-life-with-the-physics-dream-team. Säätiön hallituksen jäsenet ja tieteelliset neuvonantajat löytyvät linkkaamastani raportistani. 

Thegwpf on maailmassa eräs johtavista kriittisistä environmentalismia kritisoivista ajatuspajoista.  Tämä raporttini on jo toinen, joka julkaistaan lyhyen ajan sisällä säätiön sivustolla. Ensimmäiseen raporttiini https://notalotofpeopleknowthat.files.wordpress.com/2018/01/image76.png kirjoitti Työväenpuolueen elinikäinen ylähuoneen ja thegwpf:n hallituksen jäsen Lordi Donoughue esipuheen. Lordi Donoughue tunnetaan mm. siitä hän antoi vinkit BBC:n ratkiriemukkaalle TV-sarjalle "Kyllä Herra Ministeri".

Viime syyskuussa ensimmäinen esseeni environmentalismin kauhistuttavista kansanterveydellisistä seurauksista julkaistiin yhdysvaltalaisella American Council on Science and Health (ACSH) https://www.acsh.org/news/2017/10/30/sustainability-threatens-public-health-developing-world-12055  sivustolla. Valmistelin artikkelia melkoisella huolellisuudella eli kirjoitin sitä 12 vuotta. Minut valittiin esseen julkaisemisen jälkeen ACSH:n tiede- ja politiikkaneuvonantajaksi (Science and Policy Advisor). 

ACSH:n perusti aikoinaan nobel-palkittu Norman Borlaug yhdessä Elisabeth Wheelan'n kanssa. Vuonna 2006 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi yksimielisesti aloitteen korkeimman mahdollisen siviilitunnustuksen eli kongressin kulmamitalin myöntämisestä Borlaugille. Asetuksen mukaan ”tohtori Borlaug on pelastanut enemmän ihmishenkiä kuin kukaan toinen ihminen, joka on koskaan elänyt, ja pelastanut enemmän ihmishenkiä islamilaisessa maailmassa kuin kukaan toinen ihmiskunnan historiassa”.  ACSH suhtautuu myönteisesti teollisuuteen, tekniikkaan ja tieteeseen ja pyrkii toiminnallaan mm. oikaisemaan vihreiden massatiedonvälityksen avulla levittämiä valheita edistyksen mukanaan tuomista "vitsauksista".

Uusimman raporttini mukaan environmentalismin tuleva uhriluku voi jopa ylittää 20. vuosisadan suurten ideologioiden uhriluvun. Sinällään tämä ei ole kovin suuri yllätys, kun lukee Rupert Darwall'n 2017 lokakuussa julkaistun kirjan Green Tyranny (Vihreä Tyrannia), jossa osoitetaan kauniisti, kuinka environmentalismin isä oli natsi-ideologia ja äiti Frankfurt'n koulukunta eli rumasti sanottuna kulttuurimarxismi.

Uudessa raportissani käyn läpi energiajärjestelmän evoluutiota myös Suomen osalta ja esittelen suuren yleisön vähän tunteman energiatikapuukonseptin, jonka (puna)vihreät ovat hylänneet dekarbonisaatioinnossaan maailman kehitysagendalta. Tällä on jo ja tulee olemaan massiiviset kielteiset vaikutukset kansaterveydelle kehitysmaissa, koska vihreät politiikat estävät köyhimpien maiden - erityisesti Afrikan - sähköistämistä. Tämä myös jouduttaa massapakoa rikkaaseen Eurooppaan Afrikan väkiluvun moninkertaistuessa seuraavina vuosikymmeninä.

Raportissani esittelen myös Helsingin vihreiden ja heidän liittolaisten tekemää katastrofaalista päätöstä siirtyä kivihiilestä puun polttoon Helsingin primaarienergian tuotannossa.

EU:n hiljan tekemä kaksoispäätös biomassan kestävyyskriteereistä oli vedenjakaja, jonka myötä globaali vihreä liike on tajunnut bioenergian valtavaksi virhearvioksi http://www.eubioenergy.com/2018/01/17/clean-energy-vote-meps-sell-out-climate-nature-people-to-please-intensive-farming-forestry-lobby/.

Artikkelissani kerron viimeisimpään korkeatasoiseen  MIT:n IPCC-viitekehyksessä tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan puun poltttaminen lisää monista eri syistä johtuen enemmän CO2 päästöjä kuin kivihiili. 

]]>
1 http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254876-punavihreaa-solidaarisuutta-maailman-koyhimmille#comments Ilmasto- ja energiapolitiikka Kehitysagenda Kestävä kehitys Sat, 05 May 2018 09:07:54 +0000 Mikko Paunio http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254876-punavihreaa-solidaarisuutta-maailman-koyhimmille
Kestävää kehitystä Revontuli-Opisto Kittilä Enontekiö Sodankylä http://valkoinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254519-kestavaa-kehitysta-revontuli-opisto-kittila-enontekio-sodankyla <p>&nbsp;</p><p>25.4.2018</p><p>Hyvä Revontuliopiston kevätjuhlan väki ja opiston rehtori Pasi Tanninen,</p><p>kun otin viran vastaan Kittilässä viime syyskuussa, minulle tietenkin kerrottiin siitä hyvästä työstä, mitä sivistystoimessa oli tehty ja parhaillaan tehtiin. Erityisesti muistettiin mainita, että meillä on vireä ja laajalla maantieteellisellä alueella toimiva Revontuli-Opisto. Sen toimita ulottuu aina Enontekiölle ja Sodankylään saakka. Kerrotiin sen työtä arvostettavan ja jatkossakin tuettavan. Kävin pikaisesti ensimmäisessä opettajain kokouksessa sekä myöhemmin tutustumassa opiston uusiin toimitiloihin, eilen sain olla mukana opiston jaoston hyvähenkisessä kokouksessa.</p><p>Revontuli-Opistoon on hyväksytty &rdquo;Kestävä pohjoinen&rdquo; opiston oma kestävän kehityksen käsikirja.</p><p>YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat syyskuussa 2015 uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, Global Goals), joiden tavoitteet astuivat voimaan vuoden 2016 alussa.</p><p><strong>Kestävän kehityksen tavoitteet</strong></p><p>Uusien kestävän kehityksen tavoitteiden tarkoituksena on vuoteen 2030 mennessä poistaa äärimmäinen köyhyys, edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä suojella maapallon kantokykyä.</p><p>Kestävän kehityksen toimintaohjelma koostuu 17 tavoitteesta ja 169 alatavoitteesta. Tavoitteet jatkavat&nbsp;<a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/vuosituhattavoitteet/"><u>vuosituhattavoitteiden</u></a>&nbsp;aloittamaa työtä.</p><p>Uudet tavoitteet ovat aikaisempaa laajemmat ja kunnianhimoisemmat, sillä ne koskevat kaikkia maailman maita. Niissä myös huomioidaan aiempaa kattavammin kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet: taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Kestävän kehityksen toimintaohjelman ytimessä on ajatus, ettei kukaan saa jäädä kehityksestä jälkeen &ndash;&nbsp;<em>leave no one behind</em>.</p><p>UNICEF työskentelee sen hyväksi, että kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat jokaisen lapsen elämässä &ndash; erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten kohdalla.</p><p><strong>Tärkeimmät tavoitteet lasten kannalta</strong></p><p>UNICEF keskittyy työssään seuraaviin, lasten kannalta oleellisiin tavoitteisiin:</p><ul><li><a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/ei-koyhyytta/"><u>Tavoite&nbsp;1: Ei köyhyyttä</u></a></li><li><a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/ei-nalkaa/"><u>Tavoite&nbsp;2: Ei nälkää</u></a></li><li><a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/hyva-terveys/"><u>Tavoite&nbsp;3: Terveyttä ja hyvinvointia</u></a></li><li><a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/laadukas-koulutus/"><u>Tavoite&nbsp;4: Hyvä&nbsp;koulutus</u></a></li><li><a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/sukupuolten-valinen-tasaarvo/"><u>Tavoite&nbsp;5: Sukupuolten tasa-arvo</u></a></li><li><a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/puhdas-vesi-ja-viemarointi/"><u>Tavoite&nbsp;6: Puhdas vesi ja&nbsp;sanitaatio</u></a></li><li><a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/hyvat-tyopaikat-ja-talouskasvu/"><u>Tavoite&nbsp;8: Ihmisarvoista työtä&nbsp;ja talouskasvua</u></a></li><li><a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/eriarvoisuuden-vahentaminen/"><u>Tavoite&nbsp;10: Eriarvoisuuden vähentäminen</u></a></li><li><a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/kestavat-kaupungit-ja-yhteisot/"><u>Tavoite&nbsp;11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt</u></a></li><li><a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/ilmastotoimet/"><u>Tavoite&nbsp;13: Ilmastotekoja</u></a></li><li><a href="https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/rauha-ja-oikeudenmukaisuus/"><u>Tavoite&nbsp;16: Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta</u></a></li></ul><p>Palataksemme takaisin Revontuli-Opistoon ja sen kestävän kehityksen ohjelmaan voidaan todeta, että laajan toimi-alueen väestöstä 24% opiskeli opistossa. Opisto toteutti laajan kuntalaiskyselyn vuonna 2015 toiminnastaan. Kyselyssä vastauksissa nousivat esiin, opiston merkitys kaiken ikäisille kuntalaisille ja se koettiin hyvinvoinnin edistäjänä ja kohtaamisen paikkana.</p><ul><li><p>Hyvin tärkeä itselleni että myös lapsilleni</p></li><li><p>Hieno ja monipuolinen opisto kaikin puolin. HyväJ</p></li><li><p>Syrjäkylissä tärkeä tapaamisen ja seurustelun paikka, yhdessä oppimista</p></li><li><p>Sivistäjä ja innostaja. Yksi alueen identiteetin luojista.</p></li><li><p>Tärkeä, hyvinvointia lisäävä.</p></li></ul><p>Kestävän kehityksen lähtökohta on taata tulevaisuuden sukupolvillekin mahdollisuus hyvään elämään.</p><p>Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.</p><p>Mielestäni Revontuli-Opiston varsinainen toiminta linkittyy hyvin kestävän kehityksen neljään osa-alueeseen; ekologiseen kestävyyteen, taloudelliseen kestävyyteen, sosiaaliseen kestävyyteen ja kulttuuriseen kestävyyteen.</p><p>Toimintatavoista voisi saada pitkän listan ja tässä muutama esimerkki; tänään saamme nähdä ja kuulla lasten musiikki ja tanssiesityksiä ja parhaillaan suunnitellaan taiteenperusopetuksen edistämiseen tähtäävän toiminnan jatkamista, näin edistämme kulttuurista kestävää kehitystä ja alueen omaleimaisen kulttuuriperinnön jatkuvuutta. Taloudellisesti kestävää on maltilliset kurssihinnat ja toisaalta koko toiminnan kokonaistaloudellisuus, kun otetaan lukuun toiminnan työllistävä vaikutus. Ekologisesta kestävyydestä voidaan mainita opiston verkkopohjaiset opinnot ja vasta hakemusvaiheessa oleva uusi taidekasvatuksen mobiiliaplikaatio-sovelluksen kehittämien. Sosiaalisesta kestävästä kehityksestä kertoo ne lukuisat ystävyys ja tuttavuus suhteet, joita opiston piireissä ja toiminnan ohessa solmitaan.</p><p>Kestävän kehityksen painotukset näkyvät Lapin kehittämisohjelmissa- ja toiminnassa mm. maakuntaohjelman Lappi-sopimuksen visiossa todetaan &rdquo; Vuonna 2021 Lappi on arktinen, avoin ja älykäs. Me teemme maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävästi menestystä&rdquo;</p><p>Näillä sanoilla toivotan mitä parhainta menestystä Revontuli-Opistolle tulevina toimintakausina, tulen tukemaan opiston omaa toimintaa ja sen verkottumista esim. paikallisten lukioiden ja muiden sopivien toimijoiden toimintaan.</p><p>Lausun kiitokset juhlan esiintyjille sekä toivotan kaunista ja aurinkoista kevättä juhlayleisölle!</p><p>Lähteet: Revontuli-Opiston Kestävän kehityksen opas, toimintakertomus, Unicef Kestävän kehityksen tavoitteet</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

25.4.2018

Hyvä Revontuliopiston kevätjuhlan väki ja opiston rehtori Pasi Tanninen,

kun otin viran vastaan Kittilässä viime syyskuussa, minulle tietenkin kerrottiin siitä hyvästä työstä, mitä sivistystoimessa oli tehty ja parhaillaan tehtiin. Erityisesti muistettiin mainita, että meillä on vireä ja laajalla maantieteellisellä alueella toimiva Revontuli-Opisto. Sen toimita ulottuu aina Enontekiölle ja Sodankylään saakka. Kerrotiin sen työtä arvostettavan ja jatkossakin tuettavan. Kävin pikaisesti ensimmäisessä opettajain kokouksessa sekä myöhemmin tutustumassa opiston uusiin toimitiloihin, eilen sain olla mukana opiston jaoston hyvähenkisessä kokouksessa.

Revontuli-Opistoon on hyväksytty ”Kestävä pohjoinen” opiston oma kestävän kehityksen käsikirja.

YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat syyskuussa 2015 uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, Global Goals), joiden tavoitteet astuivat voimaan vuoden 2016 alussa.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Uusien kestävän kehityksen tavoitteiden tarkoituksena on vuoteen 2030 mennessä poistaa äärimmäinen köyhyys, edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä suojella maapallon kantokykyä.

Kestävän kehityksen toimintaohjelma koostuu 17 tavoitteesta ja 169 alatavoitteesta. Tavoitteet jatkavat vuosituhattavoitteiden aloittamaa työtä.

Uudet tavoitteet ovat aikaisempaa laajemmat ja kunnianhimoisemmat, sillä ne koskevat kaikkia maailman maita. Niissä myös huomioidaan aiempaa kattavammin kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet: taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Kestävän kehityksen toimintaohjelman ytimessä on ajatus, ettei kukaan saa jäädä kehityksestä jälkeen – leave no one behind.

UNICEF työskentelee sen hyväksi, että kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat jokaisen lapsen elämässä – erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten kohdalla.

Tärkeimmät tavoitteet lasten kannalta

UNICEF keskittyy työssään seuraaviin, lasten kannalta oleellisiin tavoitteisiin:

Palataksemme takaisin Revontuli-Opistoon ja sen kestävän kehityksen ohjelmaan voidaan todeta, että laajan toimi-alueen väestöstä 24% opiskeli opistossa. Opisto toteutti laajan kuntalaiskyselyn vuonna 2015 toiminnastaan. Kyselyssä vastauksissa nousivat esiin, opiston merkitys kaiken ikäisille kuntalaisille ja se koettiin hyvinvoinnin edistäjänä ja kohtaamisen paikkana.

  • Hyvin tärkeä itselleni että myös lapsilleni

  • Hieno ja monipuolinen opisto kaikin puolin. HyväJ

  • Syrjäkylissä tärkeä tapaamisen ja seurustelun paikka, yhdessä oppimista

  • Sivistäjä ja innostaja. Yksi alueen identiteetin luojista.

  • Tärkeä, hyvinvointia lisäävä.

Kestävän kehityksen lähtökohta on taata tulevaisuuden sukupolvillekin mahdollisuus hyvään elämään.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Mielestäni Revontuli-Opiston varsinainen toiminta linkittyy hyvin kestävän kehityksen neljään osa-alueeseen; ekologiseen kestävyyteen, taloudelliseen kestävyyteen, sosiaaliseen kestävyyteen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Toimintatavoista voisi saada pitkän listan ja tässä muutama esimerkki; tänään saamme nähdä ja kuulla lasten musiikki ja tanssiesityksiä ja parhaillaan suunnitellaan taiteenperusopetuksen edistämiseen tähtäävän toiminnan jatkamista, näin edistämme kulttuurista kestävää kehitystä ja alueen omaleimaisen kulttuuriperinnön jatkuvuutta. Taloudellisesti kestävää on maltilliset kurssihinnat ja toisaalta koko toiminnan kokonaistaloudellisuus, kun otetaan lukuun toiminnan työllistävä vaikutus. Ekologisesta kestävyydestä voidaan mainita opiston verkkopohjaiset opinnot ja vasta hakemusvaiheessa oleva uusi taidekasvatuksen mobiiliaplikaatio-sovelluksen kehittämien. Sosiaalisesta kestävästä kehityksestä kertoo ne lukuisat ystävyys ja tuttavuus suhteet, joita opiston piireissä ja toiminnan ohessa solmitaan.

Kestävän kehityksen painotukset näkyvät Lapin kehittämisohjelmissa- ja toiminnassa mm. maakuntaohjelman Lappi-sopimuksen visiossa todetaan ” Vuonna 2021 Lappi on arktinen, avoin ja älykäs. Me teemme maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävästi menestystä”

Näillä sanoilla toivotan mitä parhainta menestystä Revontuli-Opistolle tulevina toimintakausina, tulen tukemaan opiston omaa toimintaa ja sen verkottumista esim. paikallisten lukioiden ja muiden sopivien toimijoiden toimintaan.

Lausun kiitokset juhlan esiintyjille sekä toivotan kaunista ja aurinkoista kevättä juhlayleisölle!

Lähteet: Revontuli-Opiston Kestävän kehityksen opas, toimintakertomus, Unicef Kestävän kehityksen tavoitteet

 

]]>
0 http://valkoinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254519-kestavaa-kehitysta-revontuli-opisto-kittila-enontekio-sodankyla#comments Kansalaisopisto Kestävä kehitys Kittilä Revontuli-opisto Fri, 27 Apr 2018 16:57:13 +0000 Tiina Nikander-Koivukangas http://valkoinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254519-kestavaa-kehitysta-revontuli-opisto-kittila-enontekio-sodankyla
Pohjoismainen sosialidemokratia tienhaarassa http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254273-pohjoismainen-sosialidemokratia-tienhaarassa <p>Yle kirjoittaa tänään <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10169962">verkkosivuillaan</a> pohjoismaisen sosialidemokratian lisääntyvästä maahanmuuttovastaisuudesta, joka näyttää olevan kaukana työväenliikkeen perinteisestä solidaarisuusajattelusta ja Olof <em>Palmen</em> aikojen rohkeasta globaalin oikeudenmukaisuuden tavoittelusta.</p> <p><em>Mistä muutos johtuu?</em></p> <p>Ajattelutavan muutokselle voidaan löytää ihan järkeenkäyvän tuntuisia perusteita. Vaikka Pohjoismaat eivät korkean verotuksen vuoksi kykene tarjoamaan parhaita vaurastumismahdollisuuksia maksimituloja tavoitteleville uraohjuksille, pienten tuloerojen vuoksi länsimaihin hakeutuvan on monin verroin parempi päätyä köyhäksi Pohjoismaihin kuin köyhäksi Yhdysvaltoihin. Globaalia eriarvoisuutta tutkineen Branko <em>Milanovicin</em> mukaan köyhän kongolaisen muuttaminen köyhäksi Ruotsiin kuuluu huikeimpiin elintasohyppyihin, jonka muutto maasta toiseen voi nykyisin tarjota.</p> <p>Pohjoismaisen mallin säilyttämisestä kiinnostuneiden sosialidemokraattien ei ole vaikea laskea potentiaalisia tulijoita olevan tällaisen asetelman vallitessa rajattomasti. Samaan aikaan mallin ylläpitämisen kustannukset uhkaavat kasvaa yli pohjoismaiden taloudellisen kantokyvyn. Siksi on paras laittaa sulku maahanmuutolle.</p> <p>Johtopäätös on käytännössä sama kuin mihin Etelä-Afrikassa aikanaan päädyttiin sen ryhtyessä pystyttämään apartheid-järjestelmäänsä: on ehkä sittenkin parempi pitää vauraat valkoiset/pohjoisen asukkaat ja mustat/köyhän etelän asukkaat erillään ja antaa kummankin hoitaa asiansa omilla tavoillaan ja omien edellytystensä mukaisesti. Keskustelussa on käytetty myös termiä &rsquo;hyvinvointishovinismi&rsquo;, welfare chauvinism. Kumpaakaan vertausta ei välttämättä pidetä poliittisesti korrektina.</p> <p>Viikunanlehtiäkin löytyy. Suomen Antti <em>Rinne</em> sanoo Ylelle olevan &quot;eurooppalaisten, suomalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten etu, että autetaan nyt sinne Afrikkaan päin näitä ihmisiä saamaan puhdasta vettä, ruokaa ja kouluttautumaan&quot;.</p> <p>Olisi kiinnostava nähdä puheenjohtajan auttamisbudjetti, sillä yksinomaan Saharan eteläpuolisen Afrikan väestön ennakoidaan kasvavan lähitulevaisuudessa yli kolmellasadalla miljoonalla per vuosikymmen samaan aikaan kun toimintojemme ympäristövaikutukset heikentävät juuri siellä ihmisten toimeentulomahdollisuuksia poikkeuksellisen voimakkaasti. Väestömäärältään suurempi työmaa löytyy eteläisestä Aasiasta, vaikka siellä väestönkasvu on hieman maltillisempaa.</p> <p><em>Väestö- ja talouskehitys ovat sidoksissa toisiinsa</em></p> <p>Eivät Pohjoismaat tietenkään ihan samanlaisia ole. Suomi erottuu muista muun muassa paljon muita pienempien kehitysyhteistyöpanostusten ja alhaisempien maahanmuuttolukujen perusteella. Erot näkyvät myös tulevaa väestökehitystä koskevissa YK:n ennusteissa. Niiden mukaan muita nuivemman Suomen väestö tulisi kasvamaan vuosina 2015-2045 runsaalla kolmellasadalla tuhannella, kun Norjassa kasvu olisi runsaat 1,4 miljoonaa, Ruotsissa vähän yli 1,3 miljoonaa ja Tanskassakin vajaat kuusisataa tuhatta. Jos väestökehitys toteutuu ennustetusti, näiden maiden taloudelliset ominaispainot muuttuvat todennäköisesti vähintään samoissa suhteissa.</p> <p><em>Vaihtoehto</em></p> <p>Jos pohjoismainen sosialidemokratia on nyt hakeutumassa samaan kuoroon muurinrakentaja Donald Trumpin ja eurooppalaisten oikeistopopulistien kanssa, voisiko politiikalle löytyä parempaa vaihtoehtoa?</p> <p>Minun mielestäni pohjoismaisen sosialidemokratian tulisi sitoutua ennen kaikkea inhimillisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen. Samalla pohjoismaisten sosialidemokraattien tulisi kertoa rehellisesti kannattajilleen, ettei tämä voi onnistua nykyajan pitkälle verkottuneessa maailmassa muutoin kuin globaalissa mittakaavassa. Pohjoismaisten yhteiskuntien tulisi pyrkiä edelläkävijöiksi uudenlaisen kestävän sivilisaation rakentamisessa samalla kun ne vaativat kaikilta länsimailta paljon tähänastista suurempia panostuksia globaalien kehitysongelmien ratkomiseen. Perusviestinä tulisi olla se, että nyt on ensisijaisesti etelän vuoro päästä nauttimaan edes osasta siitä vauraudesta, josta länsimaissa on voitu nauttia jo pitkään. Tämä ei onnistu ilman laajamittaista globaalia tulojen uudelleenjakoa ja länsimaiden sovittautumista planeettaamme vähemmän kuormittavaan elämäntyyliin.</p> <p>Maahanmuuttoa Pohjoismaiden on ilman muuta pakko säännellä parhaissakin olosuhteissa tulijoiden määrän pitämiseksi instituutioiden kestokyvyn sallimissa rajoissa. Mutta sosialidemokraattien kuuluu vaatia muuttajien tasavertaista kohtelua ja instituutioiden vastaanottokyvyn kasvattamista aikaa myöten. Mitään tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia ei voida päästää ihmisoikeuksien edelle esimerkiksi turvapaikkapäätöksiä tehtäessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle kirjoittaa tänään verkkosivuillaan pohjoismaisen sosialidemokratian lisääntyvästä maahanmuuttovastaisuudesta, joka näyttää olevan kaukana työväenliikkeen perinteisestä solidaarisuusajattelusta ja Olof Palmen aikojen rohkeasta globaalin oikeudenmukaisuuden tavoittelusta.

Mistä muutos johtuu?

Ajattelutavan muutokselle voidaan löytää ihan järkeenkäyvän tuntuisia perusteita. Vaikka Pohjoismaat eivät korkean verotuksen vuoksi kykene tarjoamaan parhaita vaurastumismahdollisuuksia maksimituloja tavoitteleville uraohjuksille, pienten tuloerojen vuoksi länsimaihin hakeutuvan on monin verroin parempi päätyä köyhäksi Pohjoismaihin kuin köyhäksi Yhdysvaltoihin. Globaalia eriarvoisuutta tutkineen Branko Milanovicin mukaan köyhän kongolaisen muuttaminen köyhäksi Ruotsiin kuuluu huikeimpiin elintasohyppyihin, jonka muutto maasta toiseen voi nykyisin tarjota.

Pohjoismaisen mallin säilyttämisestä kiinnostuneiden sosialidemokraattien ei ole vaikea laskea potentiaalisia tulijoita olevan tällaisen asetelman vallitessa rajattomasti. Samaan aikaan mallin ylläpitämisen kustannukset uhkaavat kasvaa yli pohjoismaiden taloudellisen kantokyvyn. Siksi on paras laittaa sulku maahanmuutolle.

Johtopäätös on käytännössä sama kuin mihin Etelä-Afrikassa aikanaan päädyttiin sen ryhtyessä pystyttämään apartheid-järjestelmäänsä: on ehkä sittenkin parempi pitää vauraat valkoiset/pohjoisen asukkaat ja mustat/köyhän etelän asukkaat erillään ja antaa kummankin hoitaa asiansa omilla tavoillaan ja omien edellytystensä mukaisesti. Keskustelussa on käytetty myös termiä ’hyvinvointishovinismi’, welfare chauvinism. Kumpaakaan vertausta ei välttämättä pidetä poliittisesti korrektina.

Viikunanlehtiäkin löytyy. Suomen Antti Rinne sanoo Ylelle olevan "eurooppalaisten, suomalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten etu, että autetaan nyt sinne Afrikkaan päin näitä ihmisiä saamaan puhdasta vettä, ruokaa ja kouluttautumaan".

Olisi kiinnostava nähdä puheenjohtajan auttamisbudjetti, sillä yksinomaan Saharan eteläpuolisen Afrikan väestön ennakoidaan kasvavan lähitulevaisuudessa yli kolmellasadalla miljoonalla per vuosikymmen samaan aikaan kun toimintojemme ympäristövaikutukset heikentävät juuri siellä ihmisten toimeentulomahdollisuuksia poikkeuksellisen voimakkaasti. Väestömäärältään suurempi työmaa löytyy eteläisestä Aasiasta, vaikka siellä väestönkasvu on hieman maltillisempaa.

Väestö- ja talouskehitys ovat sidoksissa toisiinsa

Eivät Pohjoismaat tietenkään ihan samanlaisia ole. Suomi erottuu muista muun muassa paljon muita pienempien kehitysyhteistyöpanostusten ja alhaisempien maahanmuuttolukujen perusteella. Erot näkyvät myös tulevaa väestökehitystä koskevissa YK:n ennusteissa. Niiden mukaan muita nuivemman Suomen väestö tulisi kasvamaan vuosina 2015-2045 runsaalla kolmellasadalla tuhannella, kun Norjassa kasvu olisi runsaat 1,4 miljoonaa, Ruotsissa vähän yli 1,3 miljoonaa ja Tanskassakin vajaat kuusisataa tuhatta. Jos väestökehitys toteutuu ennustetusti, näiden maiden taloudelliset ominaispainot muuttuvat todennäköisesti vähintään samoissa suhteissa.

Vaihtoehto

Jos pohjoismainen sosialidemokratia on nyt hakeutumassa samaan kuoroon muurinrakentaja Donald Trumpin ja eurooppalaisten oikeistopopulistien kanssa, voisiko politiikalle löytyä parempaa vaihtoehtoa?

Minun mielestäni pohjoismaisen sosialidemokratian tulisi sitoutua ennen kaikkea inhimillisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen. Samalla pohjoismaisten sosialidemokraattien tulisi kertoa rehellisesti kannattajilleen, ettei tämä voi onnistua nykyajan pitkälle verkottuneessa maailmassa muutoin kuin globaalissa mittakaavassa. Pohjoismaisten yhteiskuntien tulisi pyrkiä edelläkävijöiksi uudenlaisen kestävän sivilisaation rakentamisessa samalla kun ne vaativat kaikilta länsimailta paljon tähänastista suurempia panostuksia globaalien kehitysongelmien ratkomiseen. Perusviestinä tulisi olla se, että nyt on ensisijaisesti etelän vuoro päästä nauttimaan edes osasta siitä vauraudesta, josta länsimaissa on voitu nauttia jo pitkään. Tämä ei onnistu ilman laajamittaista globaalia tulojen uudelleenjakoa ja länsimaiden sovittautumista planeettaamme vähemmän kuormittavaan elämäntyyliin.

Maahanmuuttoa Pohjoismaiden on ilman muuta pakko säännellä parhaissakin olosuhteissa tulijoiden määrän pitämiseksi instituutioiden kestokyvyn sallimissa rajoissa. Mutta sosialidemokraattien kuuluu vaatia muuttajien tasavertaista kohtelua ja instituutioiden vastaanottokyvyn kasvattamista aikaa myöten. Mitään tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia ei voida päästää ihmisoikeuksien edelle esimerkiksi turvapaikkapäätöksiä tehtäessä.

]]>
13 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254273-pohjoismainen-sosialidemokratia-tienhaarassa#comments Kestävä kehitys Pohjoismainen malli Sosialidemokratia Mon, 23 Apr 2018 07:54:27 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254273-pohjoismainen-sosialidemokratia-tienhaarassa