Heli Hämäläinen Ihmisen kokoisia ihmisoikeuksia

Kaikki blogit puheenaiheesta Julkinen velka

Espoolaisten veroja voidaan alentaa

Paremmat palvelut pienemmillä veroilla ei ole utopia. Espoo voisi olla tästä hyvä esimerkki. Espoo voisi myös pitää valtuuston vuonna 2009 kuntalaisille antaman lupauksen, että vuoden 2010 kuntaveron korotus 17.75 prosenttiin oli vain vuoden kestävä väliaikainen kiristys.

Kuitenkin Espoon valtuusto on rikkonut 2009 antamansa lupauksen. Valtuusto on 2013 jopa kertaalleen korottanut veroastetta lisää, aina nykyiseen 18.00%:iin. Nyt punavihreä rintama haluaa jatkaa samalla tiellä, ja vaatii verorasitusta entisestään ylös.

Ikaalinen väärällä tiellä

Ikaalinen on viimeistään uuden liikuntahalli-investoinnin myötä astunut sellaiselle kehityksen tielle, joka on varallista talouden kannalta. Uutta lainaa otetaan tänä vuonna noin 4,2 miljoonaa euroa entisten päälle. Velkakuorma alkaa lähentelemään vuoden lopussa 29,8 miljoonan euron lukemia. Tässä vaiheessa on hyvä huomata, että kriisikunnan kriteereistä asukaskohtainen velkamäärä ylittyy noin 30 miljoonan euron kohdalla. Myös poistojen määrä uhkaa kasvaa liian suureksi, esimerkiksi vuonna 2018 vuosikate ei riitä poistojen määrään.

Julkisen sektorin velat meillä ja muualla

Sipilä kertoi korjanneensa vihervahemmiston aiheuttamia jälkiä... 15 viime vuoden hallituksissa mikään punaista tai vihreää laitaa edustava puolue ei ole ollut määräävässä asemassa, tai jos on, niin kovin on olleet heiveröisiä pääministeripuolueet, jotka ovat koostuneet Keskustasta, Keskustasta, Kokoomuksesta ja Keskustasta. Yksi Sipilän suursaavutuksista on tietty julkisen sektorin velkaantumisen taittuminen, johon nyt tällä kertaa kiinnitän huomion.

Tänä vuonna valtio lainaa 18 miljardia.

 

Ennätysmäärä valtionvelkaa tänä vuonna

Tänä vuonna valtio hakee markkinoilta 18 miljardia euroa valtionvelkaa.  Siitä valtaosa, noin 15 miljardia euroa, menee vanhojen lainojen kuoletuksiin.

Valtion uusin laina: 

Koko: 3 miljardia euroa

Liikkeeseenlaskupäivä: 6.2.2018

Arvopäivä: 13.2.2018

Eräpäivä: 15.4.2034

Kuponkikorko: 1,125 %

Hinta: 98,456

Tuotto: 1,231 %

 

Suomi saa edelleen lainaa ennätyshalvalla. 

 

Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen?

Kommentti: Suomesta on tullut ainutlaatuinen velka- ja verohelvetti (IS 9.8.2017) on suomalaiselta lehdistöltä harvinaisen suoraa puhetta:

"Suomessa valtio ja kunnat keräävät veroja pää märkinä, ja lainaa otetaan. Silti rahat eivät riitä hyvinvointivaltion pyörittämiseen."

Voisin lainata melkeinpä koko kirjoituksen tähän, sillä siitä ei löydy yhtään kappaletta jonka kanssa olisin eri mieltä, mutta sen sijaan kannustan lukemaan alkuperäisestä lähteestä.

Olemmeko menossa kohti feodaaliyhteiskuntaa?

Valtiot velkaantuvat vuosi vuodelta aina enemmän ja enemmän. Tuskin mikään valtio pystyy enää maksamaan velkojansa pois. Maailman mahtavimman kansakunnan USA:n valtionvelkakin on kasvanut tähtitieteellisksi, eikä tuskin kukaan usko sitä koskaan maksettavan takaisin.

Samalla ihmiskunnan varallisuus ja samalla valtioitten velkasaatavat kertyvät vuosi vuodelta aina vain harvempien käsiin.

Suomen velka on väitettyä paljon isompi

Valtiolla on velkaa 105 miljardia, kunnilla 33 miljardia. Näihin lukuihin ei sisälly 30-50 miljardia korjausvelkaa.

 

Onko meillä liikaa velkaa?

 

Julkisen velan kasvua on kauhisteltu - Suomi kuulemma on ylivelkaantunut -  jotkut jopa väittävät meidän vievän lastemme tulevaisuutta velkaantumalla?

Varsin hyvin tiedämme, että Suomi kuuluu Euroopan vähävelkaisten maiden joukkoon, vaikka se ylittääkin ns. Maastrichtin sopimuksen kriteerin 60 %:n rajasta suhteessa kansantuotteeseen. Useimmissa maissa velkasuhde on meitä korkeampi, kuten Euroopan talousveturi Saksassa. Mistä oikein on kysymys?

Työllisyys on Oulun kohtalonkysymys

Oulu ottaa budjettinsa alijäämän paikkaamiseksi noin 80 miljoonaa euroa velkaa vuonna 2017. Se tarkoittaa yli 9000 euron velanottoa jok’ikinen tunti vuoden ympäri. Velka on siirrettyä verotusta. Se lankeaa tulevaisuudessa veromaksajilta kerättäväksi ja takaisinmaksettavaksi.

Oulussa on paljon tehtävää

Olen Kosti Kontio, 23 vuotta nuori rahoituksen opiskelija Oulun Yliopiston Kauppakorkeakoulusta ja olen ehdolla huhtikuun kunnallisvaaleissa Kokoomuksen listoilla Oulussa. Toimin myös Linnasaaren kokoomuksen nuorten hallituksessa. Oulu on tällä hetkellä voimakkaasti kasvava pohjoinen yliopistokaupunki ja uskon, että sillä on mahdollisuus kasvaa hyvinvoivaksi ja dynaamiseksi (ainakin Suomen asteikolla) suurkaupungiksi. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista ja elinkeinoelämäystävällistä kunnallispolitiikkaa. Tästä syystä päätin asettua vaaleissa ehdolle.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä