Heli Hämäläinen Ihmisen kokoisia ihmisoikeuksia

Isyys transnaisen näkökulmasta

1) Suomen laki ei tunne biologista vanhemmuutta.


Julkisuudessa oli taannoin esimerkki jääkiekkoilijasta, joka teki naimissa olevan, eroamassa olleen naisen kanssa lapsen. Nainen palasi aviomiehensä luo, joka on lain mukaan isä. Tuolla biologisella jääkiekkoilijaisällä ei ole mitään oikeutta lapseen.

Isyyslaki on erityislaki, jossa tunnetaan isyystestit MIEHELLE (IsyysL 1§). Tämä ongelma on peruja avioliitto-olettamasta (IsyysL 2§), jossa lapsen isäksi tulee naisen aviomies huolimatta että hän ei ole lapsen biologinen isä. Suomen laki ei tunne miehen biologista vanhemmuutta. Luonnonoikeuden perusteella katsotaan että lapsen synnyttänyt nainen on hänen äitinsä. Naisen vanhemmuus syntyy siis ilman eduskuntalakia.

Sukupuolenkorjaustilanteessa miehelle voidaan antaa naisen henkilötunnus. Tällöin vaaditaan myös hedelmättömyys ja se ettei ole avioliitossa. Kuitenkin etenkin nuoremmat naiset tallettavat spermaansa, sukusolujaan pakkaseen. Jotkut ovat saaneet lapsia näistä siittiöistä naispuolisen kumppaninsa kanssa. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei voi tulla isäksi (L Rek. parisuhteesta 9§) eikä isyyslaki tunne naispuolista isää. Näin ollen biologiselle isälle, naiselle jää vain mahdollisuus adoptoida perheen sisäisesti oma biologinen jälkeläisensä.

2) Lesken eläke ja perhe-etuudet avioliiton perusteella

Leskeneläke

Leskeneläkkeen voi saada sekä nais- että miesleski. Ehtona kuitenkin on, että puolisot ovat menneet naimisiin ennen kuin kuollut puoliso oli täyttänyt 65 vuotta. Tämän lisäksi leskeneläkkeen saamiseen vaikuttaa se, onko puolisoilla ollut yhteistä lasta.

Jos puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi, oma tai ottolapsi, leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen. Lesken iällä tai avioliiton kestolla ei tässä tilanteessa ole merkitystä.

Lapseton leski

Kun yhteistä lasta ei ole, leski saa perhe-eläkkeen, jos

  • avioliitto oli solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta
  • avioliitto oli kestänyt vähintään viisi vuotta
  • leski oli puolison kuollessa vähintään 50-vuotias tai saanut työkyvyttömyyseläkettä yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta ennen puolison kuolemaa.

Jos avioliitto oli solmittu ennen 1.7.1990, leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen, vaikka hän olisi ollut yli 50-vuotias avioliiton solmimishetkellä.

Avopuoliso tai rekisteröity parisuhde

Avopuoliso ei voi saada leskeneläkettä vaikka hänellä olisi yhteinen lapsi avopuolisonsa kanssa.

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat saada perhe-eläkettä, jos täyttävät leskeneläkkeen saantiedellytykset.

Milloin leskeneläke alkaa ja päättyy?

Leskeneläke alkaa puolison kuolemaa seuraavan kuukauden alusta. Lesken perhe-eläkeoikeus jatkuu koko loppuelämän ajan, jos hänen olosuhteissaan ei tapahdu muutoksia. Määrään saattaa kuitenkin tulla muutoksia.

Leskeneläke lakkaa, jos leski menee uudelleen naimisiin alle 50-vuotiaana. Tällöin leskelle maksetaan kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava kertasuoritus. Jos leski on täyttänyt 50 vuotta, hän voi mennä uudelleen naimisiin eikä se vaikuta leskeneläkkeeseen

 

Lähde: http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/henkiloasiakas/05_perhe-elake/02_leski/index.jsp

 

Lesken eläke myönnetään jos pariskunnalla on yhteisiä lapsia, muussa tapauksessa sovelletaan ikä- ja aikarajoja.

Jos lapsi ei olekaan yhteinen, se tuottaa ongelmia. Toisaalta lapsi saa olla ottolapsi, lapsen ei tarvitse olla biologisesti yhteinen.

3) transsukupuolisen juridisen tunnustamisen vaikutukset perhe-eläkkeeseen ja muihin perhe-etuuksiin tilanteessa, jossa avioliitto muunnetaan rekisteröidyksi parisuhteeksi

Lähestytään asiaa oikeuslähteiden näkökulmasta:

2. Oikeuslähteiden välinen hierarkia

Kotimaiset oikeuslähteet on Suomessa vakiintuneesti jaettu vahvasti velvoittaviin, heikosti velvoittaviin ja sallittuihin oikeuslähteisiin. Vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä ovat laki ja maan tapa. Nämä oikeuslähteet ovat siten oikeuslähteiden hierarkiassa ylimpänä. Niiden soveltaminen on lakia soveltaville viranomaisille virkavelvollisuus ja niiden sivuuttaminen katsotaan siten virkavirheeksi. Lainsäädännön sisällä hierarkia on seuraavanlainen:

  1. perustuslaki,
  2. tavalliset lait eli eduskuntalait,
  3. tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriön asetukset ja
  4. alempien viranomaisten antamat oikeussäännöt.

Heikosti velvoittavia oikeuslähteitä eli hierarkiassa yhtä astetta alempana ovat lainvalmistelutyöt ja tuomioistuinratkaisut. Näiden lähteiden sivuuttamisesta ei seuraa soveltajalle virkavirhesanktiota, mutta todennäköisyys ratkaisun muuttumisesta ylemmässä oikeusasteessa kasvaa. Sallittujen oikeuslähteitten ryhmään puolestaan kuuluvat oikeustiede, yleiset oikeusperiaatteet ja reaaliset argumentit. Sallitut oikeuslähteet eivät ole velvoittavia, mutta niiden käyttö on sallittua ja ne voivat vahvistaa argumentaatiota ja sitä kautta ratkaisun perustelullista vahvuutta.

Kansainväliset sopimukset ovat Suomessa voimassa sen tasoisina säädöksinä kuin ne on valtionsisäisesti saatettu voimaan. Jos siis kansainvälinen sopimus on saatettu voimaan lailla, ovat sen määräykset voimassa Suomessa lain tasoisina. Jos kansainvälinen velvoite on taas saatettu voimaan asetuksella, ovat sen määräykset voimassa asetuksen tasoisina.

Voimaansaattamissäädökset rinnastuvat siis samantasoisiin kotimaisiin säädöksiin.

Euroopan unionin oikeudella on unionin oikeuden ensisijaisuutta koskevan opin mukaisesti etusija kansalliseen oikeuteen nähden. Jos siis kansallinen säännös ja unionin oikeuden sitova säännös ovat ristiriidassa keskenään, on unionin oikeuden säännöksellä etusija – jopa ohi kansallisen perustuslakimme.

6. Oikeusnormien ristiriitatilanteiden ratkaiseminen valtion sisällä

Oikeusnormien ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen lain soveltajalla on käytössä ensinnäkin seuraavat kolme yleistä sääntöä:

  1. normihierarkiassa ylemmäntasoinen säännös syrjäyttää alemmantasoisen säännöksen,
  2. erityislaki syrjäyttää yleislain ja
  3. myöhempi laki syrjäyttää varhaisemman lain.

Lähde: http://ec.europa.eu/civiljustice/legal_order/legal_order_fin_fi.htm

Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (563/2002) on yleislaki. Yleislain mukaan parisuhde voidaan säilyttää siten, että puoliso suostuu avioliiton muuntoon rekisteröidyksi parisuhteeksi (2§).

Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020563

Lain esitöissä, Lakivaliokunnan lausunnossa 3/2002 vp on käsitelty tuota muuntoa seuraavasti:

"Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen muuntuminen

Esityksessä ei esitetä perusteluita 1 §:n 3 kohdan säännökselle, jonka mukaan vahvistamisen edellytyksenä on, ettei henkilö ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Säännöksen arviointi on tärkeää, koska arviolta noin 10 prosenttia sukupuolen korjausprosessiin hakeutuvista transseksuaaleista elää avioliitossa tai vakituisessa parisuhteessa. Prosessin aikana osa parisuhteista purkautuu. Niiden avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevien henkilöiden kannalta, jotka haluavat jatkaa suhdettaan, vaikka toinen puolisoista hakee sukupuolen vahvistamista, 3 kohdan edellytys tuntuu kohtuuttomalta. Asiantuntijakuulemisessa onkin esitetty, että lainsäädännön olisi kunnioitettava parisuhteen jatkuvuutta ja mahdollistettava parisuhteen jatkuminen oikeudellisena instituutiona myös muutetun sukupuolen vahvistamisen jälkeen.

Valiokunnan käsityksen mukaan 1 §:n 3 kohdan edellytys on asianmukainen nykyisen henkilöoikeudellisen sääntelyn johdonmukaisuuden kannalta. Avioliitto on miehen ja naisen välinen ja rekisteröity parisuhde samaa sukupuolta olevien henkilöiden oikeussuhde. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei sukupuolen vahvistaminen muuta tätä järjestelyä. Lainsäädännön johdonmukaisuus ei kuitenkaan edellytä niin yksioikoista ratkaisua kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan. Tämän vuoksi lakiehdotusta on syytä täydentää säännöksillä avioliiton muuntumisesta sukupuolen vahvistamisen yhteydessä rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröidyn parisuhteen muuntumisesta avioliitoksi. Valiokunta esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että se lisää lakiehdotukseen seuraavansisältöisen uuden 2 §:n:

Sen estämättä, mitä 1 §:n 3 kohdassa säädetään, avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli on maistraatille henkilökohtaisesti antanut tähän suostumuksensa.Kun sukupuoleen kuuluminen 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vahvistetaan, avioliitto jatkuu ilman eri toimenpidettä rekisteröitynä parisuhteena ja rekisteröity parisuhde vastaavasti avioliittona.Muutos, jota 2 momentissa tarkoitetaan, merkitään väestötietojärjestelmään 3 §:ssä tarkoitetun merkinnän yhteydessä.

Pykälän 1 momentti sisältää poikkeussäännöksen 1 §:n 3 kohdan säännöksestä. Asian merkityksen vuoksi aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen olisi annettava suostumus sukupuolen vahvistamiselle maistraatille henkilökohtaisesti. Riittävää ei siten olisi esimerkiksi kirjeitse tai muutoin lähetetyssä asiakirjassa annettu suostumus.

Pykälän 2 momentin mukaan avioliitto muuttuu rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröity parisuhde vastaavasti avioliitoksi. Sanaa "jatkuu" on käytetty sen osoittamiseksi, että sama oikeussuhde jatkuu vain nimikkeeltään, ja vähäisessä määrin sisällöltään, muuttuneena. Oikeussuhteen jatkuvuus on osapuolten kannalta merkittävää esimerkiksi sen vuoksi, että oikeus perhe-eläkkeeseen kuolleen osapuolen jälkeen riippuu useiden lakien mukaan siitä, että avioliitto (rekisteröity parisuhde) on solmittu ennen tiettyä ikää ja jatkunut tietyn ajan ennen edunjättäjän kuolemaa. Jos katsottaisiin, että sukupuolen vaihdoksen hetkellä vanha suhde sammuu ja syntyy uusi, vaihdos voisi johtaa oikeudenmenetyksiin. Myös yleisen perhelainsäädännön kannalta suhteen jatkuvuudelle perustuva konstruktio on perusteltu osoittaessaan mm. sen, ettei vaihdoksen hetkellä synny oikeutta vaatia ositusta ja että suhteen kesto parisuhteen aikanaan purkautuessa ja toisen vaatiessa osituksen sovittelua lasketaan sen alusta eikä sukupuolen vaihdoksesta lukien."

Hallituksen esitykseen HE 56/2001 vp on koottu isyyttä ja äitiyttä koskevat lainkohdat:

"Isyys ja äitiys

Isyyslain (700/1975) mukaan aviomies on avioliiton aikana syntyneen lap- sen isä. Lisäksi isyys voidaan vahvistaa tuomioistuimen päätöksellä. Isyyslaissa säädetään perusteista, joilla isyys voidaan kumota. Näiden perusteiden nojalla isyyttä ei voida kumota sen vuoksi, että mies on myöhemmin muuttunut naiseksi. Suomessa voimassa olevan kirjoittamattoman oikeuden nojalla lapsen äiti on se nainen, joka synnyttää lapsen. Synnyttänyt nainen pysyy oikeudellisesti äitinä, vaikka muuttuisi myöhemmin mieheksi. Lapseksiottaminen Aviopari voi vain yhdessä ottaa ottolapsen. Muut kuin avioparit voivat yksin ottaa ottolapsen. Myös transseksuaali voi ottaa ottolapsen. Kun henkilö haluaa ottolapsen, käynnistyy ottolapsineuvonta, jossa selvitetään, onko henkilö sopiva ottovanhemmaksi. Sopivuutta arvioitaessa selvitetään, tuleeko lapsi saamaan hyvän hoidon ja kasvatuksen lapseksiottajan luona. Jos ottovanhemman sukupuoli myöhemmin muuttuu, tällä ei ole oi- keudellisia vaikutuksia ottolapsisuhteeseen. Lapsen huolto ja elatus Lapsen huollosta säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta anne- tussa laissa (361/1983). Lapsen elatuksesta puolestaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975). Mainituissa laeissa lapsen huolto ja elatus on pääasiassa sidottu vanhemmuuteen. Vanhemman sukupuolen muuttuminen ei vaikuta näihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin."

 

Lähestytään asiaa oikeuslähteiden näkökulmasta:

Hallituksen esitys ja lakivaliokunnan mietintö ovat oikeuslähteinä heikkoja.

Lainsäädännön sisällä hierarkia on seuraavanlainen:

  1. perustuslaki,
  2. tavalliset lait eli eduskuntalait,
  3. tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriön asetukset ja
  4. alempien viranomaisten antamat oikeussäännöt.

Heikosti velvoittavia oikeuslähteitä eli hierarkiassa yhtä astetta alempana ovat lainvalmistelutyöt ja tuomioistuinratkaisut. Näiden lähteiden sivuuttamisesta ei seuraa soveltajalle virkavirhesanktiota, mutta todennäköisyys ratkaisun muuttumisesta ylemmässä oikeusasteessa kasvaa.

 

Lakivaliokunnan mietinnön mukaan sama oikeussuhde jatkuu vain nimikkeeltään, ja vähäisessä määrin sisällöltään, muuttuneena.

Avioliitto on kuitenkin oikeustoimi. Oikeustoimet saatetaan voimaan ja lopetetaan samantasoisin oikeustoimelle asetettujen muotovaatimusten mukaan. Oikeustoimi ei voi muuttua toiseksi ilman sopimuspuolten suostumusta ja silloin edellinen oikeustoimi lopetetaan ja uusi astuu voimaan. Lakivaliokunnan viritys avioliiton muunnosta rekisteröidyksi parisuhteeksi rikkoo tätä periaatetta. Kyseessä voi olla kaksi perättäistä oikeustoimea, mutta ei yksi ja sama oikeustoimi. Mikäli muunnettu avioliitto katsottaisiin yhdeksi oikeustoimeksi, pitäisi sen olla samansisältöinen koko oikeustoimen ajan, ab initio.

Kansainvälinen vertailu johtaa annulment -ajatteluun. Avioliitto on ollut kahdelle naiselle jo alunperin mahdotonta ja siksi avioliitto on jo alusta saakka mitätön. Kyseisessä muuntotapahtumassa avioliitto siis mitätöidään ja rekisteröity parisuhde asetetaan sen sijalle. Kyseessä on siten rekisteröity parisuhde siitä hetkestä kuin avioliitto on asetettu voimaan, taannehtivasti. Tämä siksi, että kysymys on samasta oikeussuhteesta ab initio.

Koska kaksi naista ei voi olla avioliitossa, samaa ajattelua sovelletaan myös johdonmukaisesti läpi muun lainsäädännön. Suomen lain mukaan nainen ei voi tulla isäksi. Laissa rekisteröidystä parisuhteesta, sen 9§:ssä on säädetty että:

"9 § (29.5.2009/391)

Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta isyyslain (700/1975) säännöksiä isyyden toteamisesta avioliiton perusteella eikä muitakaan sellaisia säännöksiä, jotka koskevat aviopuolisoa yksinomaan hänen sukupuolensa perusteella.

Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta nimilain (694/1985) säännöksiä puolison sukunimestä eikä lapseksiottamisesta annetun lain (153/1985) säännöksiä, jotka koskevat puolison oikeutta ottaa ottolapsi. Parisuhteen osapuoli voi kuitenkin ottaa ottolapsekseen parisuhteen toisen osapuolen lapsen. Tällaiseen lapseksiottamiseen sovelletaan, mitä lapseksiottamisesta annetussa laissa säädetään lapseksiottamisen edellytyksistä ja oikeusvaikutuksista silloin, kun lapseksiotettava on lapseksiottajan puolison lapsi.

Rekisteröidyn parisuhteen osapuoleen, joka on rekisteröidyn parisuhteen aikana yksin ottanut ottolapsekseen parisuhteen toisen osapuolen lapsen, ei sovelleta, mitä uskonnonvapauslain (453/2003) 3 §:ssä säädetään äidistä ja mitä kotikuntalain (201/1994) 6 a §:ssä säädetään äidistä ja isästä."

Laki rekisteröidystä parisuhteesta on erityislaki (lex specialis) ja se on säädösten hierarkiassa korkealla, erityislaki syrjäyttää aina yleislain. Hallituksen esityksen hurskaat toivomukset isyyden säilymisestä eivät voi mitään erityislain nimenomaiselle lain kirjaimelle. Jos lapsi on syntynyt kahden naisen rekisteröidyssä parisuhteessa, nainen ei voi käyttää isyyslain 2§:n mukaista isyysolettamaa ja näin sukupuolen juridisen vahvistamisen hetkellä, puolison suostuessa avioliiton muuntamiseen rekisteröidyksi parisuhteeksi, parisuhde muuntuu, siis avioliitto rekisteröidyksi parisuhteeksi, mutta samalla mitätöityvät perheoikeudelliset järjestelyt, jotka ovat syntyneet niiden säännöksien, jotka koskevat aviopuolisoa yksinomaan hänen sukupuolensa perusteella. Siis isyys mitätöityy.

Perhe-eläkkeeseen tällä saattaa olla sellainen vaikutus, että työeläkeyhtiö haluaa riitauttaa tämän eriskummallisen järjestelyn ja näin leski saa perinnöksi kuluttavan oikeustaistelun. Tämä aikana hän ei nauti perhe-eläkkeestä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)

Turhaa selittelyä,ei sairaudesta voi tehdä normaalia,ainoa normaali on miehen ja naisen välinen suhde,muu on sairasta,piste

Vieras (nimimerkki)

Nainen ei voi olla isä. Se on fyysinen ja myös henkinen mahdottomuus.

Heli Hämäläinen

Minä olen isä. Sekä biologisesti että avioliitto-olettaman nojalla. Hän taas ei ole isä http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2009/05/8...

Vieras (nimimerkki)

Et sinä ole isä vaan joku luonnoton perversio. Sääli lapsia.

Heli Hämäläinen

Tänä viikonloppuna hankin lapselle vaatteita 200 eurolla. Kasvuikä. Kyllä minä vanhemman tehtävät hoidan mallikkaasti. Miksi en hoitaisi?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Ihmeellistä kommentointia. On se nyt käsittämätöntä, että aikuinen ihminen ei saa itse päättää omasta kehostaan. Kuka ihmisen kehon omistaa jos ei ihminen itse? Poliitikotko?

Transsukupuolisuus ei automaattisesti tee kenestäkään huonompaa ihmistä tai huonompaa isää tai äitiä.

Ja joku luonnottomuus-argumentin heittelijä voisi kertoa, että mikä sitten on luonnollista? Onko ihmisten eliniän pidentäminen lääkkeillä luonnollista? Onko silmälasien käyttäminen luonnollista? Hän joka elää metsässä omavaraistaloudessa tulkoon kommentoimaan meille miten luonnottomasti me elämme, muut luonnottomuuden huutelijat ovat vain tekopyhiä.

Poliitikoilla ei tulisi olla mitään valtaa päättää ihmisten yksityiselämästä, ja jokaisen aikuisen ihmisen tulee olla tasa-arvoinen lain edessä. Avioliittolain tulee olla sukupuolineutraali. Se ei kuulu poliitikoille kuinka monta ystävää ihmisellä on tai ovatko he miehiä vai naisia, miksi se kuuluisi poliitikoille haluaako joku aikuinen ihminen avioliittoon miehen vai naisen kanssa?

Vieras (nimimerkki)

Saa tehdä kehollaan mitä haluaa. Joo, sittenpä vaikka seksiä myymään.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Miksi aikuinen ihminen omasta vapaasta tahdostaan ei saisi myydä seksiä?

Vieras (nimimerkki)

Ihmettelen tuota lapsen esineellistämistä - barbie kasvaa, ostin sille 200 euron kuteet. Johtopäätös: olen hyvä vanhempi.

Eiköhän lapsikin kasvateta transuksi tai muuten kierouteta.

Heli Hämäläinen

En minä häntä esineellistä. Kuljen itse mielummin rääsyissä kuin että lapseni kulkee sellaisissa. Nykyajan koulumaailma on raakaa, kuteiden pitää olla sellaisia etteivät lapset kiusaa toisiaan. Kuten me aikuiset teemme.

Lasta ei kasvateta mihinkään suuntautumiseen. No ehkä tuo prinsessalehti kasvattaa lasta heteronormiin ja perinteiseen naisen rooliin. Siinä Ruusunen käyskentelee puutarhassa iltapuvussa ja vähän vaikeammat tehtävät saa prinssi hoidettavakseen :)

Vieras (nimimerkki)

Ihailtavaa kiinnostusta jonkun tuntemattoman sukupuolielimistä. Minulle on kyllä aivan sama ketä ihminen nai ja minkälaisilla elimillä. Niin kauan kun kyseistä aktia ei suoriteta väkisin tai se ei kohdistu lapsiin.

Suosittelen tätä hälläväliä asennetta kaikille muillekkin. Säästytte monelta murheelta.

Vieras (nimimerkki)

Sukupuolenvaihdos sulkee joitain ovia ja avaa joitain toisia, vaikea kuvitella mahdollisuuksien kaksinkertaistuvan sukupuolenvaihdoksella.

Biologisen vanhemman ei pidä sotkea avioliiton vakiintunutta perhekäsitystä.

Sosiaalipummiksi ryhtyminen sukupuolenvaihdoksella ei saa olla mahdollista.

Ihminen saa kyllä päättää omasta kehostaan mutta myös kantaa muutosten seuraukset!

Minulle ei oikein avaudu tämä miten mies haluaa lesboksi naiseksi, perusnainen kaipaa miestä joten transnaisen parisuhteeseen kuuluisi mies.

Jussi Heino

hyvä ja asiallinen kirjoitus. Toisin kuin nämä muutamat vähä-älyiset kommentit. Keep up the good work you are doing well again Heli.

Vieras (nimimerkki)

Kromosomit määrittävät miehen ja naisen eron EI kirurgin veitsi.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Tämä ei ole totta. Yleisesti ottaen miehillä on X ja Y -kromosomit ja naisilla kaksi X-kromosomia. Kuitenkin tunnetaan tapauksia, missä naisella on XY-kromosomit ja miehellä XX-kromosmit tai XXY-kromosomit.

Toisin sanoen, kromosomit eivät määritä sukupuolta. Itse asiassa, sukupuolta on täysin mahdoton tieteellisesti määrittää millään fyysisellä tai geneettisellä tekijällä. Pohjimmiltaan sukupuoli on sosiaalinen määritelmä. Toisin sanoen, ihmisen sukupuoli on pitkälti se, minkä hän haluaa sen olevan.

Ilmari Lartake

"
Julkisuudessa oli taannoin esimerkki jääkiekkoilijasta, joka teki naimissa olevan, eroamassa olleen naisen kanssa lapsen. Nainen palasi aviomiehensä luo, joka on lain mukaan isä. Tuolla biologisella jääkiekkoilijaisällä ei ole mitään oikeutta lapseen.

Isyyslaki on erityislaki, jossa tunnetaan isyystestit MIEHELLE (IsyysL 1§). Tämä ongelma on peruja avioliitto-olettamasta (IsyysL 2§), jossa lapsen isäksi tulee naisen aviomies huolimatta että hän ei ole lapsen biologinen isä. Suomen laki ei tunne miehen biologista vanhemmuutta. Luonnonoikeuden perusteella katsotaan että lapsen synnyttänyt nainen on hänen äitinsä."

On ihmisoikeusrikkomus riistää lapselta oikeus biologiseen isäänsä. Rike on tasan yhtä suuri kuin riistää oikeus biologiseen äitiinsä. Mitä mieltä olet?

Suomi on allekirjoittanut YK:n lasten ihmisoikeussopimuksen. Etsi netistä ja katso seitsemäs kohta.

Lasten ihmisoikeuksien tulkintamanuaalista suora lainaus:

Implementation Handbook for the Convention on the Rights of the Child : "Meaning of ´as far as possible´"

"As with children's right to know their parents, the right to be cared for by parents is qualified by the words "as far as possible". The purpose of this proviso is in one sense self-evident. It may not be possible if the parents are dead or have repudiated the child."

Ja jokainen sopimuksen lukenut tietää välittömästi että tässä viitataan nimenomaan biologisiin vanhempiin. Ihan suoraan se siellä ilmaistaankin.

Koita nyt vastata, en oikein tajua politiikasta mitään, mutta ihmisoikeudethan ovat sopimusasioita (Suomi on allekirjoittut lasten oikeuksien sopimuksen). Jos kerran ajat "ihmisen kokoisia ihmisoikeuksia", niin eivätkö lasten ihmisoikeudet ole niitä?

Heli Hämäläinen

Kyllä olen kanssasi samaa mieltä, että lapsella pitää olla oikeus biologisiin vanhempiinsa mikäli he ovat käytettävissä tai muuhun vanhempaan mikäli tämä ei ole mahdollista. Esimerkiksi kun naispari saa jälkeläisen anonyymeillä ulkomaisilla sukusoluilla. On lapsen paras että hänellä on kaksi laillista vanhempaa vain äidin sijaan.

Lainsäädäntö tulee laatia siten, että lapsen isä rinnastetaan täysin lapsen äitiin, biologiselle isälle tulee antaa mahdollisuus asemaansa. Tämä tarkoittaisi Suomessa lakimuutosta, jossa säädettäisiin yleisesti vanhemmuuden syntymisestä, biologisesta vanhemmuudesta sekä ottovanhemmuudesta. Isyyden syntyminen avioliiton perusteella on aikansa elänyt.

Toimituksen poiminnat