*

Heli Hämäläinen Ihmisen kokoisia ihmisoikeuksia

Onko aina aivan pakko unohtaa oman maan veronmaksajat?

Lissabonin sopimus määrittää että olemme unioni, joka perustuu jäsenvaltioihin. Lissabonin sopimus ei sisällä yhteistä verotusta paitsi arvonlisäverodirektiivin ja tullikoodeksin osalta. Näidenkin osalta toimii aina kansallinen viranomainen, joka saa EU:lta tehtävästä kantopalkkiota.

Taloutemme osalta olemme vastuussa vain itsellemme. SEUT 125 kieltää meitä rahoittamasta muita jäsenvaltioita. Olemme menneet vastoin kansallista intressiämme mukaan Kreikan rahoitukseen antaen sille kanhdenvälisen luoton (Kreikka I) sekä rahoittaneet sitä Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n kautta (Kreikka II). Tämän lainan osittaisena turvana on kuuluisat takuudet eli tuotonvaihtosopimukset (Credit Default Swap, CDS), jotka asiantuntija-arvion mukaan kattavat vain noin 20 % menetyksistä mikäli Kreikka yksipuolisesti jättäisi maksunsa rästiin ja syntyisi markkinoiden maksukyvyttömyystila eli default.

Kreikka kolmosta rustattaessa on varmaa, että kysymyksessä ei ole laina vaan avustus. Voidaan todeta, että tilanne on mitä suurimmalla todennäköisyydellä tilanne, jossa menetetään velallisen verotuskyvyn puuttumisen johtosta sinne annetut varat. Näin olle kysymyksessä on SEUT 125 vastainen toisen jäsenvaltion sitoumusten maksaminen. Etenkin tilanteessa, jossa toteutettaisiin ns. tukanleikkuu, haircut. Ihanan etäinen termi. Siinä ikään kuin velat kasvavat kuin hiukset ja kun hiukset putoavat lattialle, siinä menee minunkin eläkkeeni tai mahdollisesti työpaikka.

On käsittämätöntä miten Suomi voitaisiin pakottaa sopimusrikkomukseen. Tuo sopimus ei ole mikään perhesopimus eikä eurooppalaisen perheen jäseniä voida vaatia hävittämään veronmaksajiensa rahoja oli sitten kysymyksessä minkälainen konkurssi.

Pelastelut on pelastettu. Britit eivät halua millään tavalla rahoittaa Kreikkaa ja heidän pankkinsa ovat kuivilla. Mauri on tehnyt hommansa ja mauri saa mennä. Suomen pitää ilmoittaa noille kopeille ihmisille, että piikki on kiinni. Suomi ei osallistu säädösrikkomukseen, Suomi ei leikkaa lainojaan, koska ylpeä kreikkalainen kulttuurikansa on luvannut maksaa ne takaisin. Kreikka hallitsee edelleenkin aluettaan ja sillä on verotusoikeus. Suomen ei pidä lähteä siksikään mukaan, koska IMF ei lähde mukaan kuin vaatimuksella leikata Kreikan lainoja. Eli IMF vaatii ehdoin tahdoin rikkomaan perussopimusta.

Mitä muuta EU on kuin kasa sopimuksia? Jos sopimuksia ei noudateta onko millään sopimuksella enää mitään väliä? Rajansa se on tulkinnallakin. Takkiin tulee, mutta nyt pitää valita tietoisesti ratkaisu, josta tulee vähiten takkiin. Taloutemme on taantunut jo kolme vuotta peräkkän, olemme toimeenpanneet Venäjän pakotteet täysimääräisesti. Olemmehan aina valmiina ampumaan omaan jalkaamme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Sovinistina sanoisin, että ei ole mikään ns. blondin alustus.

Heli Hämäläinen

Blondi joutui odottamaan iltaa, että pääsi töistä sekä teki kanakeiton perheelle ennen kirjoittamista,

Cenita Sajaniemi

Heli, voisitko selventää... miksi näistä sopimuksista ei pidetä, eikä ole pidetty kiinni.
Sen ymmärrän, että kalliiksi tulee, mutta sitä en ymmärrä ,mikä vitsi tässä on. Muut Pohjoismaat ja Britit katselevat vain vierestä.

Heli Hämäläinen

Lähdettiin alunperinkin väärin hoitamaan kriisiä kuin kysymyksessä olisi likviditeettikriisi eli puuttuisi käteistä tai käteiseksi nopeasti muutettavia omaisuuseriä. Mutta kun ei ole ollut halua hoitaa veronkantoa kuntoon ja on tehty syömävelkaa. Juuri sitä samaa mitä me nyt jo vuosia.

SEUT 125 on englanninkielissä muodossaan tämän näköinen

http://www.lisbon-treaty.org/wcm/the-lisbon-treaty...

Vitsi oli jo, ostettiin ranskalaiset ja saksalaiset pankit ulos.

Cenita Sajaniemi

Kiitos kovasti. Menen lukemaan.

Heli Hämäläinen Vastaus kommenttiin #7

Itse olen siirtynyt jo englanninkieliseen sopimusympäristöön. Sopimukset ovat jotenkin loogisempia ja täsmällisempiä englanniksi kirjoitettuna.

Mitä tuohon rahoitusvakausvälineeseen tulee, sitä ei ole tarkoitettu avustusautomaatiksi. Kuvittelisi ettei muutaman jäsenvaltion ollessa kysymyksessä tarvitsisi huolehtia moral hazard -ongelmasta. Mutta niin vaan näyttää olevan porukka kaikki suboptimointimatkalla.

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #7

Kiitoksia. Se on nyt näköjään maallikonkin opiskeltava "Kreikkaa"... silti - en ymmärrä sitä, että joku uskoo kreikkalaisten muuttavan tapojansa. Olin eka kerran Kreikassa 70-luvun alussa, jolloin oli aivan yleisesti hyväksyttyä, ettei veroja makseta. Minulle kerrottiin silloin myös oivallisesta kreikkalaisesta rakentamistavasta, jossa ei makseta veroja mihinkään.... ja juttu jatkuu.
Apupaketeista puheenollen, niin onhan niitä mennyt muuallekin, mutta kaikki muille maksamiset ovat tainneet tulla vasta EU- ja euroaikaan.

Televisiosta tuli lyhyt pätkä, jossa kreikkalaiset kertoivat inhoavansa pohjois-eurooppalaisia, eli saksalaisia. Hulluja noi itä-roomalaiset. Heh heh.

Heli Hämäläinen Vastaus kommenttiin #9

Minäkin katsoin jotain sellaista ohjelmaa, jossa oli vaihtoehtoisesta maksuvälineestä, paikallisesta eri ammattialojen työnvaihtorenkaasta. Jälleen innovaation nimi oli veroton työ. Näköjään keksinnöt ovat verojen välttämiseen jollain tavalla kytkeytyneitä.

Seppo Hildén

Naseva ja hyvä blogi.

Ps. Kreikkalaiset vetosivat muihin EU-maihin kolmatta lainapakettia pyytäessään jopa siihen, että ovat keksineet aikoinaan demokratian. Valitettavasti veronkantoa kreikkalaiset eivät ole vielä tähän päivään mennessä keksineet.

Toimituksen poiminnat