*

Heli Hämäläinen Ihmisen kokoisia ihmisoikeuksia

Pakkoruotsista subjektiiviseen oikeuteen osata ruotsia

Kieliopinnot ovat yksilön valinta. Åbo Akademin tuoreen tutkimuksen mukaan tätä mieltä on jo 3/4 suomalaisista. Samalla suomalaiset kannattavat maan säilyttämistä kahden kansalliskielen kansakuntana.

Mielestäni ruotsin kielen tarjonta kouluissa pitää olla edelleen pakollista, ja ruotsin kielen osaamisen on oltava subjektiivinen oikeus. Tämä tarkoittaa, että kahden kansalliskielen valtiossa on pakko järjestää kummankin kansalliskielen opetusta, ja ruotsin opetusta on järjestettävä yhdenkin sitä vaatiessa. Mutta mikäli joku ei sitä halua opiskella, hän voi käyttää aikansa johonkin muuhun taitoon.

Lisäksi tämä on päätös monikulttuurisuuden puolesta, koska vain yhdelle väestöryhmälle asetettu velvoite osata maan kumpaakin kansalliskieltä poistuu ja näin kaikki äidinkielet tulevat tasa-arvoisiksi keskenään. Vai luuletteko, että Suomeen integroitumisessa ulkomaalaiselle asetetussa vaatimuksessa opiskella maan molemmat kansalliskielet on mitään järkeä? Yksi kansalliskieli riittää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"ruotsin kielen osaamisen on oltava subjektiivinen oikeus"

Onko tämä pakko toteuttaa peruskoulussa, vai voisiko tätä hoitaa esimerkiksi kansalaisopistossa tai verkon kautta? :)

Heli Hämäläinen

Kyllä se on mielestäni jokaisen perusopetusta järjestävän laitoksen pakko. Siis käytännössä kuntien pakollinen tehtävä. Aikuisten ruotsin opinnot voidaan toki järjestää myös kansalaisopistossa tai verkon kautta.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Itsellesi identiteettykysymykset ovat olleet sydäntä lähellä ja tätähän kaksikielisyyskysymyskin on.

Pitäisikö mielestäsi 5 miljoonaa ihmistä pakottaa olemaan jotain mitä he eivät halua olla jotta 200 000 ihmistä olisi tyytyväisiä?

Heli Hämäläinen

Ei ketään pidä pakottaa olemaan mitä hän ei halua olla. Valtio on kaksikielinen perustuslakinsa nojalla. Valtion tulee olla kaksikielinen ja jokaisella yksilöllä tulee olla myös oikeus olla kaksikielinen. Ja tämän oikeuden tulee olla subjektiivinen siksi, että meillä on kaksikielinen valtio.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Maahanmuuttajataustainen oppilas voidaan vapauttaa B-ruotsin opiskelusta.

Jos oppilaat käyttävät ammuntaan ruotsin opetukseen nyt varatun ajan, peruskoulun yläasteella kaksi tuntia viikossa, kielitaito yksipuolistuu entisestään. Kukaan ei kohta enää osaa muuta kuin suomea ja englantia.

Heli Hämäläinen

Maahanmuuttajataustaisen tulee opiskella koko koulutuksensa vieraalla kielellä, joka on jompi kumpi kansalliskielistämme. Käytännössä he opiskelevat suomenkielisellä luokalla. Mikäli maahanmuuttajataustaisen oma äidinkieli on koulun opiskeltavien kielten valikoimassa, miksi hänen pitäisi opiskella pakollista ruotsia (tai suomea)?

Tällöin esimerkiksi äidinkieleltään venäjänkielinen osaisi venäjää, suomea ja englantia. Mutta hänellä olisi myös subjektiivinen oikeus opiskella ruotsia.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

"
Ei kielirauhaa edes jouluna

Olemme aikoihin eläneet.
Suomen kansa monine kielineen ja kulttuureineen valmistautuu joulun viettoon – itse kukin omalla tavallaan.

Jokaisen kansalaisen suhde jouluun on luonnollisesti yksilöllinen, silti joulu mielletään yleisesti rauhan, yhteisöllisyyden ja lähimmäisen rakkauden ajaksi.

Monien sydämissä on odotus, että ihmisiä niin monesti arkipäivässä erottavat raja-aidat katoaisivat edes hetkeksi.

Tämä odotus on osoittautunut täysin turhaksi ainakin sen osalta mihin tahdikkuuteen – oikeammin tahdittomuuteen – verorahoillamme kustannettu Yle (Yleisradio) vaikuttaa kykenevän...."

http://siuntionsanomat.com/2014/12/22/paakirjoitus...

Heli Hämäläinen

Joulu ei ole vielä ja kieli ei ole raja. Kielen osaamattomuus luo niitä rajoja.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Onneksi joulurauha Suomeen julistetaan Turusta sekä suomeksi että ruotsiksi !

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola
Heli Hämäläinen

Voisitko hieman avata tätä väitettäsi?

Jaakko Häkkinen

"Mielestäni ruotsin kielen tarjonta kouluissa pitää olla edelleen pakollista, ja ruotsin kielen osaamisen on oltava subjektiivinen oikeus. Tämä tarkoittaa, että kahden kansalliskielen valtiossa on pakko järjestää kummankin kansalliskielen opetusta, ja ruotsin opetusta on järjestettävä yhdenkin sitä vaatiessa. Mutta mikäli joku ei sitä halua opiskella, hän voi käyttää aikansa johonkin muuhun taitoon."
-- Jos ymmärsin oikein, olen samaa mieltä. Eli kouluissa olisi pakko tarjota ruotsia, mutta oppilaan ei olisi pakko valita sitä?

Kaksikielisessä valtiossa on nimenomaan oikeus olla kaksikielinen, ei velvollisuutta. Kansalliskielistrategiassakin se tunnustetaan yksiselitteisesti, vaikka sinne on sitten ympättykin omituista propagandaa, jossa oikeus muuttuukin velvollisuudeksi ja mahdollisuus pakoksi.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180304-pakko...

Heli Hämäläinen

Pakkotarjonta, mutta valinnanvapaus osallistua.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

"Muu taito" voisi siis olla esimerkiksi ammunta ja asekoulutus.

Heli Hämäläinen

Eipä noita taitoja tarvita oppivelvollisuusiässä. Menevät itse kustannettaviksi harrastuksiksi.

Alexius Manfelt

Heli kiltti, tämä on todella hieno ja kannatettava ehdotus. Se saa ainakin minun tukeni, eli oikeus opiskella, vaan ei pakko! Se on hieno yksilöä ja hänen vapauttaan kunnioittava periaate!

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Kiitos Heli kirjoituksestasi, minusta se sopii mainiosti tähän pimeyden taittumisen aikaan.

Harva havaitsi, että kannatit pakollista mahdollisuutta opiskella ruotsinkieltä Suomessa.
Joka on tärkeä oikeus kaksikielisessä maassamme.

Kunnioitettavan ruotsinopetusta ylikorostavan Paavo Lipposen mielipiteitä arvostan, mutta valitettavasti asialleen, ei hänkään löydä PAKOLLISUUDELLE perusteita. Ainoa kyhäelmä sellaiseksi on se, ettei asiakaspalvelijoiksi ruotsinkielisille löytyisi kyllin tarjontaa jos jokainen saisi valita itse tarvitsemansa kielenopastuksen.

Jonas Hellgren

Harvinaisen hieno tiivistys Heliltä.
Tästä nimenomaan on kysymys.
Näin myös turvataan ruotsinkielisten oikeus opiskella suomea.

Peukutaisin, mutta kun peukku ja kuva ovat edelleen ruuvissa Usarin hallinnollista päätöstä odottamassa.

Heli Hämäläinen

Kyllä, kummankin kansalliskielen opiskeluun on oltava subjektiivinen oikeus. Tämä koskee koko valtakuntaa, myös Ahvenanmaan maakuntaa, jossa on jo nyt suomen opiskelu vapaaehtoista.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Kieliopinnot ovat yksilön valinta. Åbo Akademin tuoreen tutkimuksen mukaan tätä mieltä on jo 3/4 suomalaisista. Samalla suomalaiset kannattavat maan säilyttämistä kahden kansalliskielen kansakuntana.
Mielestäni ruotsin kielen tarjonta kouluissa pitää olla edelleen pakollista, ja ruotsin kielen osaamisen on oltava subjektiivinen oikeus."

Yritän ymmärtää tuon kirjoituksen. Siis ruotsinkielen eli tuon kielen itäisen murteen opiskelun tarjonta pitää olla pakollista, mutta ei opiskelu. Siis jokainen koululainen (tai hänen vanhempansa itse asiassa)saa valita opiskeleeko ruotsia vai ei. Ruotsin sijasta voi lukea sitä tai niitä kieliä, mitä katsoo tarvitsevansa. Mikäli tuo tulkintani on oikea, niin sinä vastustat pakkoruotsia eli sitä, että kaikkien suomalaisten koululaisten on ehdoton pakko opiskella ruotsia.

Sinänsä pakkoruotsin eli kyykkyruotsin poistaminen ei ole iso asia muille kuin näille ehdottomille kiihkoruotsalaisille. Valinnanvapaus lienee nykymaailmaan kuuluva oikeus eli annattakoon oppilaille tai heidän vanhemmilleen sitten oikeus valita ruotsi tai olla sitä valitsematta. Kyykkyruotsin poistuminen on myös ruotsinkielen etu.

Heli Hämäläinen

Kyllä, pidän pakollista ruotsin kielen opiskelua historiallisena dinosauruksena, joka pitää lopettaa. Sen sijaan en ole asettamassa ruotsin opetusta samalle viivalle vieraiden kielten kanssa, koska maamme on kaksikielinen. Ruotsin kielellä on perustuslaillinen erityisasema koulun opetustarjonnassa. Sama koskee suomea ruotsinkielisillä alueilla.

Vapaaehtoisena kielenä ruotsia opiskelisi noin puolet kansasta. Uskon, että opiskelumotivaatio olisi parempi ja opetus muuttuisi myös käytännöllisempään suuntaan omista kouluajoistani.

Mitä murteisiin tulee, niidenkin opettaminen on asiallista, koska näin korva oppii tunnistamaan paremmin kieltä. Suomen kirjakieli on synteettinen kompromissikieli ja lapselle pitäisi opettaa kirjakieltä hänen murteestaan käsin. Esimerkiksi itäsuomalaiselle kirjakielen tapa esittää asioita eroaa savokarjalan murteen tavasta. Puhekieli vaihtelee paljon, mutta tapa esittää on pysyvämpi. Huomasin Keuruulla, kun avioliiton kautta tutustuin ihmisiin, että pohjavire oli savolainen vaikka tavat muuten olivat tulleet länsisuomalaismaisiksi. Vaikka olenkin syntynyt ja kasvanut Helsingissä, sydämeni kieli on savo.

Ruotsin murteiden osalta on hyvä opettaa suomenruotsia, koska ruotsinkieliset ovat suomalaisia. Pohjanmaalla eli "Pampaksella" puhutaan erilaisia murteita, joista närpessvenska on itse asiassa lähellä samaa kieltä, mistä islanti on kehittynyt. Muualla on venyttävää murretta, jonka rytmi eroaa helsinkiläisestä. Ruotsin murteiden kautta oppii ymmärtämään myös kohtuullisesti norjaa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Tämä on, Heli, minusta kannatettava ajatus. Minun mielestäni kaikkia Suomen kuntia pitäisi yleisen pakollisen ruotsin sijasta velvoittaa tarjoamaan mahdollisuutta joko kielikylpykouluun, alakoulussa aloitettavaan A-ruotsiin, tai yläkoulussa aloitettavaan B-ruotsiin siinä laajuudessa kuin opetusryhmiä syntyy.

Minimiopetusryhmien kokoa voitaisiin myös kansalliskielen kohdalla olla muita aineita pienempi. Ajatus Helin aloituksessa, että "yhdenkin ruotsia vaatiessa" opetusta pitää järjestää on ehkä vähän yliampuvaa yksittäisen koulun tasolla.

Heli Hämäläinen

Voi olla yliampuvaa yhden koulun osalta. Resurssien niukkuuden vuoksi voi olla etteivät rahkeet riitä kuin B-ruotsiin, mutta se on tälläkin hetkellä opetuksessa vallitseva pakollinen minimioppimäärä.

Ostan esittämäsi monimuotoisuuden. Yksittäisessä koulussa voitaisiin ajatella uuden tekniikan käyttämistä. Esimerkiksi videoneuvottelua maaseudun syrjäkylien saadessa valokuituyhteyksiä. Pidän nimittäin pääni ja vaadin jokaiselle maan kouluikäiselle lapselle oikeutta osata maan molempia kansalliskieliä. Pakko on yksilön osalta huono ratkaisu, mutta kuntien osalta oikein hyväksyttävä asia.

Toimituksen poiminnat