Heli Hämäläinen Ihmisen kokoisia ihmisoikeuksia

Kansaneläkelaitos jäi kiinni syrjinnästä vakuutusoikeudessa

Luin mielenkiintoisen vakuutusoikeuden ratkaisun: 9.9.2014 VakO 3394:2012

Siteeraan kursiivilla:

Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää, on annettu sairausvakuutuslain 5 luvun 5 §:n 3 momentissa annetun valtuutuksen perusteella. Valtuutus koskee lääketieteellisten edellytysten täyttymistä, minkä on katsottava tarkoittavan lääketieteellistä arviointia sairauden vaikeusasteesta ja kestosta. Tähän nähden Kansaneläkelaitoksen on katsottava ylittäneen laissa sille siirretyn toimivallan siltä osin kuin se on päätöksessään määrännyt sukurauhasten vaikeaan vajaatoimintaan käytettävien lääkkeiden erityiskorvaamisen edellytyksiksi sukupuolen muuttumisen vahvistamisen ja henkilötunnuksen muuttumisen.

Esitiedot

A sai sukupuolen vaihtamiseen ja transseksuaalisuuteen liittyvää lääkärin määräämää hormonihoitoa.

A haki Kansaneläkelaitokselta sukurauhasten vaikeaan vajaatoimintaan määrättyjen lääkkeiden erityiskorvattavuutta. Kansaneläkelaitos hylkäsi hakemuksen ja viittasi muun muassa Kansaneläkelaitoksen päätökseen lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Kansaneläkelaitos totesi, että potilailla, joiden sukupuoli muuttuu lääketieteellisestä syystä, sukurauhasperäisen sukurauhasten vajaatoiminnan katsotaan alkavan päivänä, jona sukupuolen muuttuminen vahvistetaan ja henkilötunnus muuttuu uuden sukupuolen mukaiseksi.

A haki päätökseen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. A vetosi siihen, että lääketieteelliset perusteet lääkityksen käytölle olivat täyttyneet.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan perustelut

Valituksenalaisen päätöksen perusteluiden lisäksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toteaa, että koska lääkärinlausunnon ja Kansaneläkelaitoksen henkilötietorekisterin mukaan A:n henkilötunnus ei ollut valituksenalaista päätöstä annettaessa vielä muuttunut uuden sukupuolen mukaiseksi, hänen sairauttaan ei voida pitää sellaisena, että se oikeuttaisi lääkkeiden erityiskorvaukseen sukurauhasten vaikean vajaatoiminnan hoidossa. Henkilötunnuksen muututtua A voi uudelleen hakea etuutta.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati oikeutta lääkkeiden erityiskorvaukseen hakemuksen mukaisesti.

A perusteli vaatimustaan muun muassa siten, että perustuslaki ja tasa-arvolaki takaavat syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun. A totesi, että hormonit ovat sairausvakuutuslain mukaan erityiskorvattavia lääkkeitä. A kertoi, että transsukupuolisuuden vuoksi hoidettavat ovat saaneet sukurauhasen vaikeaan vajaatoimintaan erikoislääkärin lausunnolla Kansaneläkelaitokselta erityiskorvausoikeuden hormonien käytölle hormonipuutteen vuoksi. A:n mukaan hänellä on sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan erikoislääkärin asettama diagnoosi transsukupuolisuudesta sekä gynekologian erikoislääkärin antama todistus sukurauhasen vaikeasta vajaatoiminnasta. Hormonihoito on aloitettu yliopistosairaalan naistentautien poliklinikalla, ja sieltä hän on saanut erikoislääkärin antaman lääkärintodistuksen Kansaneläkelaitosta varten. A kertoi tulevansa saamaan jatkuvaa hormonihoitoa koko elämänsä ajan. Hormonihoitoa ei voida aloittaa ilman diagnoosia.

A viittasi erityiskorvausoikeutta ja transsukupuolisuuden hoitoa koskevaan lainsäädäntöön. Hän totesi, että transsukupuolisuus on vaikea, pitkäaikainen ja pitkäaikaista hoitoa vaativa tila. Hoitoprosessi edellyttää oikea-aikaista ja jatkuvaa hormonihoitoa. A:n mukaan hänen saamalleen hormonihoidolle on vakiintunut lääketieteellinen käytäntö, ja se on kansainvälisten suositusten mukainen. Tutkimus ja hoito vaativat monien erikoisalojen toimenpiteitä ja seurantaa. A totesi edelleen, että osa hoidoista aiheutuvista kustannuksista jää kokonaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisen sairausvakuutuksen, kuten lääkkeiden erityiskorvausoikeuden, ulkopuolelle, minkä hän katsoi syrjiväksi.

A viittasi sairausvakuutuslain 5 luvun 5 §:ään ja totesi, että Kansaneläkelaitoksella ei ole kyseisen lain nojalla oikeutta rajoittaa hormonien erityiskorvausoikeutta muuten kuin lääketieteellisillä edellytyksillä ja perusteilla. A katsoi, että henkilötunnus on laissa määritelty juridinen käsite. Kansaneläkelaitoksen ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan esittämä henkilötunnuksen muutosvaatimus ei ole lääketieteellinen edellytys tai peruste, mihin viittaa myös hänen jo sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle toimittamansa tasa-arvovaltuutetun lausunto.

A totesi, että mikäli Kansaneläkelaitoksen laatimat edellytykset erityiskorvausoikeuden saamiselle ovat perusteettomia tai ristiriidassa ylemmän säädöksen kanssa, on tällöin noudatettava normihierarkian ylempää säädöstä, eli valtioneuvoston asetusta. A kertoi valituskirjelmässään lisäksi, että hänen kanssaan samassa asemassa olevat henkilöt ovat saaneet erityiskorvausoikeuden ennen henkilötunnuksen muutosta. A katsoi, että hänellä on oikeus tarvitsemiensa lääkkeiden erityiskorvaukseen diagnoosin perusteella.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus katsoi, että asiassa annettavaa ratkaisua ei voitu tehdä Kansaneläkelaitoksen 4.11.2010 antaman päätöksen nojalla eli sukupuolen muuttumisen vahvistamisen ja henkilötunnuksen muuttumisen perusteella. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeus totesi, että uudessa käsittelyssä ei tule soveltaa sairausvakuutuslaissa olevan valtuutuksen nojalla 4.11.2010 annettua Kansaneläkelaitoksen päätöstä siltä osin kuin se koskee sukupuolen muuttumista lääketieteellisestä syystä.

Vakuutusoikeuden perustelut

Sairausvakuutuslain 5 luvun 5 §:n mukaan lääke on erityiskorvattava, jos sille on hyväksytty erityiskorvattavuus siten kuin 6 luvussa säädetään. Lisäksi edellytetään, että lääkettä käytetään lääketieteellisin perustein vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi arvioitavan sairauden hoidossa. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista, joiden lääkehoidon kustannuksista tämän lain perusteella korvataan 72 tai 100 prosenttia. Kansaneläkelaitos päättää niistä vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee täyttyä, jotta lääkkeiden erityiskorvaaminen on lääketieteellisesti perusteltua.

Sukurauhasten vaikea vajaatoiminta on vahvistettu valtioneuvoston asetuksessa (198/2009) lääketieteellisin perustein vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi arvioitavaksi sairaudeksi, jonka hoidossa tarvittavaan lääkkeeseen voidaan myöntää oikeus erityiskorvaukseen.

Kansaneläkelaitos on 4.11.2010 antanut sairasvakuutuslain 5 luvun 5 §:n 3 momentin nojalla päätöksen lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka valtioneuvoston asetuksessa vahvistettujen vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavien sairauksien tulee täyttää, jotta lääkkeiden erityiskorvaaminen on lääketieteellisesti perusteltua. Erityiskorvausoikeus myönnetään pitkäaikaista korvaushoitoa vaativan sukurauhasperäisen sukurauhasten vaikean vajaatoiminnan hoitoon. Päätöksen mukaan potilailla, joiden sukupuoli muuttuu lääketieteellisestä syystä, sukurauhasperäisen sukurauhasten vajaatoiminnan katsotaan alkavan päivänä, jona sukupuolen muuttuminen vahvistetaan ja henkilötunnus muuttuu uuden sukupuolen mukaiseksi.

A:n toukokuussa 2011 tekemä hakemus sukurauhasten vaikeaan vajaatoimintaan määrättyjen lääkkeiden erityiskorvauksesta oli hylätty, koska hänen henkilötunnuksensa ei ollut vielä tuolloin muuttunut. Ratkaisu perustui sairausvakuutuslain 5 luvun 5 §:n nojalla 4.11.2010 annettuun Kansaneläkelaitoksen päätökseen lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. A on valituksessaan vaatinut, että hänellä katsotaan olevan lääketieteellisin perustein oikeus lääkkeiden erityiskorvaukseen toukokuussa 2011 tehdyn hakemuksen mukaisesti.

Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää, on annettu sairausvakuutuslaissa annetun valtuutuksen perusteella. Valtuutus koskee siis lääketieteellisten edellytysten täyttymistä, minkä on katsottava tarkoittavan lääketieteellistä arviointia sairauden vaikeusasteesta ja kestosta. Tähän nähden Kansaneläkelaitoksen on katsottava ylittäneen laissa sille siirretyn toimivallan siltä osin kuin se on päätöksessään määrännyt sukurauhasten vaikeaan vajaatoimintaan käytettävien lääkkeiden erityiskorvaamisen edellytyksiksi sukupuolen muuttumisen vahvistamisen ja henkilötunnuksen muuttumisen. Tämän vuoksi Kansaneläkelaitoksen on käsiteltävä A:n korvausasia uudelleen ja annettava siinä ratkaisu soveltamatta kyseistä Kansaneläkelaitoksen 4.11.2010 antaman päätöksen määräystä.

Lainkohdat

Sairausvakuutuslaki 5 luku 5 § 
Suomen perustuslaki 107 §

 

Julkaistu 5.11.2014

 

---

Harvemmin suomalaisissa prejudikaateissa on viitattu perustuslain 107 pykälään. Se kuuluu seuraavasti:
 

107 §

Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

Kansaneläkelaitos siis laati sisäiset ohjeensa koskien erityiskorvattavuusoikeutta, jossa se asetti perustuslain ja tasa-arvolain vastaisesti syrjiviä ehtoja, jotka eivät perustuneet lääketieteeseen vaan väestörekisterimerkintään. Minun omassa tapauksessani jopa asiantuntijalääkärit antoivat lausuntoja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle perustuen tuohon ohjeeseen, joka ei käsitellyt siis lääketieteellisiä perusteita vaan selkeästi syrjivää väestörekisteriasiaa. Siihen Kansaneläkelaitoksella ei ollut oikeutta sairausvakuutuslain mukaan.

Omassa tapauksessani jouduin käsittelemään korvausasian sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa noin 4 vuotta kahdessa erässä. Ensimmäisessä tapauksessa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta myöntyi tapauksessani myöntämään minulle hormonikorvaushoidon erityiskorvattavuuden sukupuolen korjausleikkauspäivästä. Toisessa muutoksenhaussa riitautin tämän leikkauksen käytön perusteena syrjintänä, koska oikeus korvaukseen on syntynyt jo silloin kun lääkäri on laatinut B-todistuksen eli lääke on määrätty käytettäväksi pitkäaikaisesti.

Julkaisen tässä vastineeni kummassakin muutoksenhaussa. Tämän muutoksenhaun perusteella annettiin kansaneläkelaitokselle vapaat kädet määrittää korvauksen aloituspäivä, joka oli siin leikkauspäivä.
 

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle 10.11.2007

 

Viitaten Kansaneläkelaitoksen lausuntoon 7.11.2007 koskien valitustani Kansaneläkelaitoksen päätöksestä 5.10.2007, haluan tuoda esille seuraavia asioita

 

Suomen tasavalta on ratifioinut Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen, jonka 7. artiklan perusteella ketään ei saa tuomita rangaistukseen ilman lakia.

 

Olemme solmineet puolisoni kanssa avioliiton vuonna 1996, jota ei saa tekemättömäksi. Avioliiton aikana meille on syntynyt myös geneettinen yhteinen tytär, joka on ollut mahdollista kahdelle naiselle siitä syystä että fysiikkani on vastannut miehen fysiikkaa. Puolisoni haluaa säilyttää avioliittonsa siitä syystä että hän pitää sitä luonnollisena ja tyttäremme oikeuksia suojaavana. Avioliiton lopettaminen ja sen muuttaminen rekisteröidyksi parisuhteeksi koetaan luonnottomaksi ratkaisuksi tilanteessamme, järjestely koetaan sellaiseksi joka on omiaan altistamaan perheemme syrjinnälle. Emme ole kaksi geneettisesti samaa sukupuolta olevaa naista eikä sukupuolen korjaus koskaan kykene saattamaan fysiikkaani samaksi kuin mitä on geneettisesti naiseksi syntyneellä.

 

Haluamme ylläpitää avioliittoamme, koska haluamme jatkaa perhe-elämäämme sellaisena kuin se on tähän saakka ollut. Nimittäin henkilötunnukseni korjaus tapahtuisi avioliittomme purkautumisen kustannuksella emmekä halua tätä perheemme ja lapsemme takia.

 

Juridinen muutos ei saa olla sosiaalisilla ja lääketieteellisillä perusteilla annettavan etuuden esteenä, se on yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden vastaista sekä epäeettistä. Käsittääkseni Kansaneläkelaitoksella on sen hallituksen vahvistamat omat eettiset periaatteet, joihin kuuluvat mm. ammattitaito ja syrjimättömyys. Kansaneläkelaitos perustelee riippumattomuuttaan juuri tasapuolisuudella ja syrjimättömyydellä, joita se ei kuitenkaan toteuta. Kansaneläkelaitoksen ammattitaitokin asiassa on kyseenalaista.

 

Olen kahden yliopistollisen sairaalan diagnostisoima transseksuaali diagnoosilla F64.0 joka on tärkeämpi tekijä kuin Kansaneläkelaitoksen päätös perusteistaan, joka edellyttää henkilötunnuksen vaihtamista. Sairauden hoito ja henkisen kärsimyksen estäminen ovat tärkeämpiä kuin syrjivien vaatimusten noudattaminen. Mikäli en saa tällä diagnoosillani erityiskorvausoikeutta, se on syrjintää.

 

Nimittäin muut transseksuaalit ovat saaneet tuon erityiskorvausoikeuden sukurauhasten vaikean vajaatoiminnan vuoksi. Oma sukurauhastemme toiminta on estetty F 64.0 diagnoosin vuoksi. Näin ollen kyseessä on vaikea ja pitkäaikainen sairaus, johon liittyy myös muita lääketieteellisiä toimenpiteitä, jotka kestävät vuosia. Tarvitsen hormonilääkityksen transseksuaalisuuteni vuoksi enkä ole siten mitenkään verrattavissa geneettiseen naiseen, jolla on omaakin hormonituotantoa olemassa jossain määrin.

 

Transseksuaalina eläminen ei ole mikään valinta, se on todellinen tila, johon on olemassa hoitosuositukset. Olen diagnoosini perusteella oikeutettu sairausvakuutuslain (1224/2004) 5. luvun 6§:n mukaisesti pitkäaikaisen ja vaikean sairauden erityiskorvattavuusoikeuteen, jota Kansaneläkelaitos ei minulle myönnä vaikka tarvitsen hormonihoitoa jatkuvasti koko elämäni ajan kansainvälisten hoitosuositusten mukaan. Sairausvakuutuslaki ja Valtioneuvoston asetus lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista, joiden lääkehoidon kustannuksista sairausvakuutuslain perusteella korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, tulee mennä tässä tapauksessa Kansaneläkelaitoksen päätöksen edelle lainsäädäntönä. Kansaneläkelaitos päättää niistä vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee täyttyä, jotta lääkkeiden erityiskorvaaminen on lääketieteellisesti perusteltua. Henkilötunnus ei ole lääketieteellinen asia eikä sen perusteella tapahtuva erityiskorvausoikeuden epääminen ole lain mukainen toimenpide. Jos henkilötunnus olisi lääketieteellinen asia, miksi sen muuttaminen tapahtuu maistraatissa ja miksi sen muuttaminen voidaan evätä hallinnollisilla syillä? Minulla on ollut yrittäessäni muuttaa henkilötunnustani kaikki asiaan tarvittavat lääketieteelliset selvitykset. Helsingin maistraatti hylkäsi hakemukseni henkilötunnuksen vaihtamisesta puolisoni vastustaessa avioliittomme lopettamista. Olen toimittanut tästä päätöksestä myös virallisesti oikeaksi todistetun jäljennöksen Kansaneläkelaitokselle. Tuosta päätöksestä ilmenee yksiselitteisesti ettei hylkäysperuste ollut lääketieteellinen.

 

Korvauksen rajoittaminen ikäni perusteella on eettisesti ja lääketieteellisesti väärin, koska geneettisen ja transseksuaalisen ihmisen välillä on fysiologisia eroja ja tarvitsen hormonikorvaushoitoa koko ikäni muuttaakseni kehoani vastaamaan sukupuolen kokemustani, joka tapahtuu hitaasti sekä ylläpitääkseni toimintakykyäni ja mielialaa sillä oma sukuhormonitoimintani on loppunut tai tulee peruuttamattomasti leikkauksessa loppumaan.

 

Lakien pitäisi suojata kansalaisia ja heidän perheitään, eikä olla vain ns. kristillisten moraalinvartija samansukupuolisten henkilöiden avioliitonvastaisuudessa, kun tosiasia on, että meidät on aikanaan vihitty avioliittoon. Korostaisin myös sitä, että joissakin maissa on jo sukupuolivapaa avioliittolaki joten kyse ei ole enää yleisestä eurooppalaisesta ja länsimaisesta moraalistakaan avioliiton säilyttämisen osalta vain eri sukupuolten välillä.

 

8 artikla.

Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta

1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.

2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

 

Ihmisen siviilisääty on perhe-elämää ja sitä tulee kunnioittaa. Kansaneläkelaitos rankaisee päätöksessään avioliitossa elävää transseksuaalia eväten häneltä hänen siviilisäätynsä vuoksi korvauksen lääkkeisiin, vedoten omiin syrjiviin ohjeisiinsa.

 

Pyydän että sosiaaliturvan muutoslautakunta, ottaen huomioon perustuslain 19§:n mukaisen oikeuteni sosiaaliturvaan, kohtelisi minua ihmisenä, jolla hänen sairautensa hoidon vuoksi ei ole omaa hormonitoimintaa ja siksi tarvitaan elinikäinen hormonikorvauslääkitys.

 

Pyydän myös Helsingin hallinto-oikeutta huomaamaan kuinka Helsingin maistraatin päätös hylätä henkilötunnukseni muuttaminen altistaa minut Kansaneläkelaitoksen harjoittamalle syrjinnälle, joka on vastoin sairausvakuutuslakia, perustuslakia ja Euroopan Yhteisön tunnustamia perusoikeuksia.


Kunnioittavasti

Heli Hämäläinen

---

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta siis päätti kävellä Kansaneläkelaitoksen pysyväisohjeiden yli ja myönsi minulle oikeuden. Koska usea transsukupuolinen (tekstissä transseksuaali, vanha muoto) ei kuitenkaan käy läpi genitaalikirurgiaa ja sellainen ehtona olisi ihmisoikeuksien vastaista, päädyin hakemaan muutosta aloituspäivämäärään.

 

Sosiaaliturvan muutoslautakunnalle

 

Valitus päätökseen 30.3.2010, postitettu 31.3.2010, käsittelijä Pirjo Murto

 

 

PÄÄTÖS OIKEUDESTA LÄÄKKEIDEN KORVAUKSEEN

 

 

Ilmoitan tyytymättömyyteni oikeuden alkamispäivään. Muilta osin päätös on Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen mukainen.

 

Kansaneläkelaitos maksaa erityiskorvauksen lääkkeistä, jotka on ostettu sen jälkeen, kun B-lääkärinlausunto on tullut Kelaan. Hakemukseni on saapunut B-lausunnon kanssa Kansaneläkelaitokseen 29.8.2007. Vaadin korvauksen alkamista tuosta päivästä alkaen, sillä hakemukseni on hylätty juridisilla syillä.

 

Olen aikoinaan kääntynyt Tasa-arvovaltuutetun puoleen asiassa. Tasa-arvovaltuutettu on antanut lausuntonsa asiassa, joka on ollut Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen liitteenä.

 

Tasa-arvovaltuutetun päätöksen TAS 227/07 mukaan tasa-arvolakia sovelletaan myös transihmisiin. Tasa-arvolain uudistamisen yhteydessä eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta totesi, että sukupuoleen perustuvaa syrjintää voi olla myös syrjintä, joka perustuu sukupuolen korjaukseen. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että ainakin siihen saakka kunnes transihmisten syrjintäsuoja on selkeästi lainsäädännössä määritelty, tasa-arvolakia tulee soveltaa transihmisiin laajemminkin eikä rajoittaa sitä vain sukupuolen korjausprosessin läpikäyneisiin henkilöihin.

 

Käytäntö, jossa henkilön lääkekorvaushoidon korvattavuuden peruste määräytyy leikkauspäivämäärän perusteella, asettaa transsukupuoliset henkilöt tässä suhteessa eri asemaan kuin muut primaarin sukurauhasten vajaatoiminnan vuoksi lääkehoitoa saavat henkilöt.

 

Kaikki henkilöt eivät läpikäy sukurauhasten poistamista vaan korvaus voidaan myöntää myös siitä hetkestä kun lääkkeen käyttäminen on ollut lääketieteellisesti perusteltua, eli kun lääke on määrätty sairauden hoitamiseen. Kansaneläkelaitos asettaa minut edelleen eri asemaan kuin muut primaarin sukurauhasten vajaatoiminnan vuoksi lääkehoitoa saavat henkilöt.

 

 

Helsingissä 6.4.2010

 

Heli Hämäläinen

 

Tiedoksi:               Tasa-arvovaltuutetun toimisto

                            Korkein hallinto-oikeus,  KHO Diaario 3397/1/09

                            Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Hämäläinen v. Suomi 37359/09

---

Tämän jälkeen sain siis korvattavuuspäätöksen valitukseni mukaisesti, mutta lääkekuiteista lämpöpaperi oli jo vaalennut. Sen verran aikaa korvauksen hakeminen minulta vei. Kuvittelin, että nyt vihdoin saatiin tämäkin asia oikein. Näköjään Kansaneläkelaitos viis veisasi oikeusratkaisusta ja piti sitä yksittäistapauksena.

Onneksi joku toinen saatuaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta kielteisen päätöksen, valitti 2. asteen valitustuomioistuimeen, joka sosiaaliturva-asioissa on Vakuutusoikeus. Mikäli tämä prejudikaatti ei aiheuta Kansaneläkelaitoksen pysyväisohjeen muuttamista, tässä maassa ei Kansaneläkelaitoksella ole lakia. Tällaisesta syrjinnästä pitäisi lisäksi suorittaa oma tutkintansa, mutta epäilenpä ettei sellaista tulla koskaan tekemään. Onhan Kansaneläkelaitos eduskunnan alainen ja sillä on oma eettinen koodinsa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kuka on alunperin keksinyt, että sukupuolenkorjausprosesseja pitäisi rahoittaa julkisista varoista? Käsittääkseni juridisen sukupuolen muuttaminenkaan ei ole mikään perustuslaillinen oikeus.

Heli Hämäläinen

Mikko Nummelin:

"Kuka on alunperin keksinyt, että sukupuolenkorjausprosesseja pitäisi rahoittaa julkisista varoista? Käsittääkseni juridisen sukupuolen muuttaminenkaan ei ole mikään perustuslaillinen oikeus."

Ymmärrän, että piraattipuolueessa vaikuttanut, nyttemin profiilissaan sitoutumattomaksi ilmoittautunut Mikko Nummelin on ollut jatkuvasti ja johdonmukaisesti vastaan transsukupuolisten sukupuolenkorjaushoitoja. Tästä syystä en tule äänestämään piraatteja missään enkä mistään hinnasta. On yllättävää, että niinkin vapaamieliseen porukkaan on pesiytynyt tällaisia mielipiteitä esittäviä henkilöitä.

Totuus korjausprosesseissa on, että korjausleikkauksen kustannut yhteiskunnalle on jotain 10000 euron luokkaa ja sairaalamaksuista ja sekä polikliniikkamaksuista sekä hoitojärjestelmän ulkopuolisista kuluista kuten karvanpoistosta kosmetologilla tulee helposti saman kokoinen summa maksettavaksi potilaalle itselleen. Tähän lukuun en ole laskenut ylimitoitettua psykiatrista ja psykologista arviointia, jonka kustannus lienee jopa suurempi kuin leikkaushoitojen tai endokrinologian, koska siinä ei ole potilasmaksuja ja kyseinen puoli on paremmin resurssoitu. Rahat kuluvat siis portinvartijoille suurimmalta osin.

Miksi tätä sitten rahoitetaan julkisista varoista?

Vastaus on perustuslain 19.3 §, jossa sosiaaliturva koskee kaikkia:

"Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä."

Tuo laki on potilaslaki, eli tarkemmin laki potilaan asemasta ja oikeuksista, 17.8.1992/785. Potilaslain 3 § kuuluu:

3 §
Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun

Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Suomessa tilapäisesti oleskelevien henkilöiden oikeudesta hoitoon on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai valtioiden välillä vastavuoroisesti sovitaan. Kunnan ja valtion velvollisuudesta järjestää terveydenhuollon palveluja on lisäksi voimassa, mitä kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa, terveydenhuoltolaissa (1326/2010), tartuntatautilaissa (583/1986), mielenterveyslaissa (1116/1990), rikosseuraamuslaitoksesta annetussa laissa sekä terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa säädetään. (30.12.2010/1335)

Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan.

---

Mikäli tämän tautiluokituksessa olevan lääketieteellisen tilan hoitoa ei järjestettäisi, se rikkoisi perustuslain säädöstä vastaan. Siten sovellettaisiin jälleen perustuslain 107 pykälää eli sellainen komento jätettäisiin noudattamatta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Puoluekantaan liittyen, erosin Piraattipuolueesta aikaisemmin tällä viikolla. Siksi merkitsin itseni sitoutumattomaksi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #3

Täydennän vielä niiden tiedoksi, jotka tätä blogia saattavat lukea, että Piraattipuolueessa on laaja kannatus mm. sukupuolineutraalille avioliittolaille ja sukupuolen korjaamisen ja muutetun sukupuolen virallisen vahvistamisen edellytyksille ja asiasta on myös Piraattipuolueessa myönteisiä ohjelmakirjauksia.

En halua, että nyt ehdolla oleville aiemmille puoluetovereilleni tulee mitään ylimääräistä rasitetta eduskuntavaalikampanjallensa siksi, että joku olettaisi Piraattipuolueen tai joidenkin sen ehdokkaiden linjan olevan seksuaali- tai sukupuolivähemmistövastainen.

Osasyynä Piraattipuolueen jäsenyydestä luopumiseen oli vähitellen pahentuneet erimielisyydet puolueen arvopolitiikan linjasta, mutta ratkaisevimpana pidin puolueen liukumisen sekä ohjelmissaan että jäsenistön toiminnassa asevelvollisuudenvastaiselle linjalle, josta ei vetäydytty edes kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen selvästi heikennyttyä tänä vuonna.

Heli Hämäläinen Vastaus kommenttiin #4

Sinulle varmaankin sopisi kirkkokokoomuslainen linja. Sellainen kuin Anne Holmlundilla tai Kelan johtoryhmän jäsenen, ministeri Helena Pesolan toiminta Kelassa. Siis, että jokaisen transsukupuolisen pitää erikseen riitauttaa hormonikorvauspäätös Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa. Onneksi tämä prejudikaatti vakauttaa oikeuskäytännön ainakin Somlassa. Tämä syrjintä on tapahtunut Pesolan valtakaudella. Hän on syntynyt vuonna 1947 ja juuri aivan kohta tulee 68 ikävuotta täyteen.

Toimituksen poiminnat