Heli Hämäläinen Ihmisen kokoisia ihmisoikeuksia

Näkemiin Hotelli Keurusselkä

Kirjoitan tätä kirjoitustani Keuruulla, johon minut yhdisti avioliitto vuonna 1996. Vietimme hääjuhlaa hotellin ravintolassa. Tuolloin 18 vuotta sitten paikka oli upea häiden viettoon. Samaa ravintolaa jakoi kanssamme kaksi muutakin hääparia.

Viisi vuotta sitten Lomaliitto meni konkurssiin, mutta konkurssipesälle jäi pyöritettäväksi melko retrohenkinen 70-lukua edustava hotelli. Viime syksynä käytin hotellia viimeisen kerran kun puolisoni vanhempien perinnönjaon seurauksena meidän piti ottaa oma sähköliittymä ja yövyin hotellissa tuolloin isänpäivän alla. Katsoin mukavammaksi yöpyä muistoja tuovassa hotellissa. Olemme käyttäneet hotellia myös koko perhe syksyisin.

Lomahotellin pantinhaltijoina ovat työeläkeyhtiö Elo ja Nordea pankki. Viime kesänä konkurssipesä ilmoitti irtisanovansa työsuhteet päättymään elokuun loppuun ja lomahotelli suljetaan 31.8.2014.

Samalla rannalla myös Keuruun varuskunta sulkeutui ja rakennukset myytiin sijoittajalle. Kirkon nuorisotyön Nuorten Keskus on myymässä Pöyhölää, joka on ollut perinteikäs rippikoululeirien pitopaikka Pieksämäen Partaharjun ohella. Keuruulla on enää oikeastaan vain kauppaa. Kaikkialla supistetaan. Kunnan väkiluku on kuitenkin vielä päälle 10000 henkeä. Puolisoni lähtiessä töihin Helsinkiin, täällä oli vielä reilusti 14000 henkeä. Alueena Keuruu on laaja. Etelä-Pohjanmaan Ähtärin rajalta Pirkanmaalle Mänttä-Vilppulaan on noin 50 kilometriä. Tie on jo Ruotsin vallan ajalta, ja edelleen myös siinä kunnossa. Valtatie 18 tekeekin sen kohdalla ison mutkan Multian Väätäiskylään  kiertäen koko Keuruun. Tosin niin Ähtärin Myllymäki kuin Multian Väätäiskylä ovat vanhaa Keuruuta ja siten entisiä Ruoveden pitäjän maita.

Keuruu jäi kuolleeseen kulmaan Parkanon oikoradan valmistuttua. Haapamäelle tuli tuolloin myös rata Parkanosta. Nyttemmin rata on suurelta osin hävitetty eikä enää liikennöitävissä. Ennen sotia oli suuria suunnitelmia tehdä oikorata Haapamäeltä Saarijärvelle. Jopa aseman paikatkin oli lunastettu. Sota kuitenkin katkaisi radan rakentamisen. Keuruulle suunniteltiin myös 1800-luvulla vesitietä Näsijärven vesistöön ohi Vilppulan ja Mäntän koskien. Siinä olisikin Tampereen huviveneilijöillä tänä päivänä hieno reitti Kuorevedelle ja Keurusselälle. Harmi, että raideliikenne veti silloin pidemmän korren. Haapamäellä onkin höyryveturipuisto, jossa on museoitu muutama höyryveturiajan vetopeli.

Tuntuu siltä, että tuo viinaralli ja valtion säästöt vievät tämän seutukunnan kuolioon. Soteuudistusta valmisteltaessa tätä paikkakuntaa oltiin viemässä Jyväskylään, mutta oikeasti tämän nurkan kuuluisi olla osa Pirkanmaata, vaikkakin tämä on ollut savolaistunutta Satakunnan ja Hämeen rajamaata. Maanpuolustus, turismi tai kirkko eivät tätä enää elätä. Keuruulla on mielestäni pohdittava mihin se suuntautuu, vai haluaako se palata luonnontilaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Valitettavasti tuo ilmiö on joka puolella Suomea. Asiat ovat Suomessa solmussa ja avajaa ei ole näköpiirissä.

Heli Hämäläinen

Valitettavasti asia on kuten sanot. Kävin vuonna 2013 pienessä eteläpohjalaisessa kunnassa pikkuserkkuni häissä. Paikkakunnalla ei ollut mitään paikkaa, jossa olisin voinut vaihtaa matkavaatteet juhlavaatteisiin. Huoltoasema oli kylmä ja kuulemma konkurssissa.

Pekka Iiskonmaki

Suomi on tuhonnut itsenä liian korkeilla veroilla. Kaikki verot sisältyvät aina hintoihin.

Polttoaineveron ollessa vielä 60 -luvulla kohtuullisella tasolla, oli huoltoasemia suhteessa autokantaan todella paljon ja siellä oli henkilökuntaa palvelemassa.

Suomi tulee kurjistumaan entisestään ja velkaantumaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Lainsäädännön (mm. vero ja sote) ja laajentuneen julkissektorin kautta suomalaiset on kaikki tehty pahoinvointivaltiossaan täysin tukiriippuvaisiksi.
Joskus voisi kysyä, onko maassa ihmisiä, jotka enää pärjäisivät omillaan (ilman yhteiskunnan tukia), vaikka kuinka huhkisivat, ja miksi tällainen tilanne on haluttu luoda?

Martti Laines

Itse suosin kuititonta kauppaa aina kuin mahdollista. Suosittelen sitä muillekin. Sillä Suomen valtio ottaa aina enemmän kuin antaa.

Pekka Iiskonmaki

#4
Verottaja on talouden välistävetäjä ottaa aina enemmän kuin antaa.

Toimituksen poiminnat