Heli Hämäläinen Ihmisen kokoisia ihmisoikeuksia

K:n poikien hallinnollinen vankeus

Valko-Venäjän viranomaisilla on lehtiuutisen mukaan oikeus määrätä  hallinnollista vankeutta 25 päivää.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288647195547.html?ref=rss

Suomessa K:n lastensuojelutapauksen kotoa viedyt pojat ovat eristyksissä samanlaisessa hallinnollisessa vankeudessa rangaistuksenomaisena "turvaamistoimena". Miksi etsiä roskaa naapurin silmästä kun omassa silmässä on hirsi?

Valviran ohjeen mukaan tällainen yhteydenpidon rajoittaminen ei ole lapsen etu eikä ole myöskään laillinen toimenpide. 

http://www.valvira.fi/files/ohjeet/Lasten_itsemaaraamisoikeuden_toteutum...

"Rajoitustoimenpiteiden käyttö rangaistuksena on kielletty ja niitä saa käyttäävain siihen tarkoitukseen kuin rajoitusta koskevissa säännöksissä on erikseen määritelty. Rajoitustoimenpiteistä on aina valittava lievin mahdollinenvaihtoehto ja sen käyttö on lopetettava heti, kun sen on mahdollista.Rajoituksia ei voi perustella laitoksen säännöillä, koska perusoikeuden rajoittamisenon perustuttava lakiin ja yksilölliseen, tilannekohtaiseen harkintaan.Rajoituksia ei siten voi automaattisesti kohdistaa kaikkiin yksikössäoleviin lapsiin ja nuoriin esimerkiksi tulovaiheessa niin kutsuttuna sopeutumisjaksona tai pysäyttämismenettelynä."

Edit: Poikien eristämistä perustellaan aina lapsen edulla. Mikä tuo etu sitten on? Aikuisetkaan eivät erityisesti pidä eristämisestä eivätkä koe sitä aina edukseen. Valkovenäläinen hallinnollinen vankeus on eristämistoimenpide, jota voidaan perustella myös kauniisti. Valko-Venäjä haluaa ettei sen vastuulla oleva kisojen turvallisuus vaarannu minkään häiriötekijän vuoksi. Näin ollen sananvapautta rajoitetaan tilapäisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi ja tämän vuoksi jonkun toimittajan mahdollinen hallinnollinen vangitseminen on perusteltua.

On kuitenkin huomattavaa, että lastensuojelulaitoksissa hallinnollista vankeutta käytetään yleisesti, mutta jääkiekkokisojen turvajärjestely on vain toimittajien potentiaalinen uhka. Sinällään en pidä yhtään valkovenäläisestä ihmisoikeustilanteesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Heli Hämäläinen

Asia on mielenkiintoinen myös perustuslain mielessä. Mikä on sellaista tosiasiallista julkista valtaa, jota ei voida luovuttaa yksityiselle taholle. Perustuslain 124 § kuuluu:

124 §

Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle

Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

Heli Hämäläinen

Perustuslain mukaan tuo lastenkoti on yksityinen tosiasiallista julkista valtaa käyttävä taho.

Perustuslain 124 § kuuluu:

"124 §

Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle

Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle."

Lapsen ja vanhempien perusoikeudet eivät saa siis vaarantua. Perustuslain tarkoittama laki on lastensuojelulaki ja siellä 11 luku.

"61 §

Säännösten soveltamisala

Tämän luvun 62 ja 63 §:ssä tarkoitettuja rajoituksia voidaan käyttää 49 §:ssä tarkoitettujen sijoitusten aikana. Jäljempänä 64–74 §:ssä tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää ainoastaan laitoshuoltona järjestettävässä sijaishuollossa. Jäljempänä 71 §:ssä tarkoitettua erityistä huolenpitoa voidaan järjestää 12 vuotta täyttäneelle lapselle. (12.2.2010/88)

Tämän luvun säännöksiä, jotka koskevat lastensuojelulaitoksen johtajalle tai muulle henkilöstölle annettua rajoitustoimivaltaa, sovelletaan kaikissa 57 §:ssä tarkoitetuissa lastensuojelulaitoksissa riippumatta siitä, kuuluuko mainittu henkilöstö virkasuhteiseen tai muuhun henkilökuntaan, jollei erikseen lailla toisin säädetä. Muun kuin virkasuhteisen henkilön rikosoikeudellisesta virkavastuusta rajoitustoimivallan käytössä säädetään rikoslain 40 luvun 12 §:ssä.

62 §

Yhteydenpidon rajoittaminen

Sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin henkilöihin saadaan 63 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä rajoittaa, jos yhteydenpidosta ei ole voitu 30 §:ssä tarkoitetussa asiakassuunnitelmassa tai erityisestä syystä muutoin sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa, ja jos:

1) yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä; tai

2) yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle; tai

3) rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi; taikka

4) 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuin edellytyksin saadaan:

1) rajoittaa lapsen oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiään;

2) rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä puhelimitse tai muita yhteydenpitolaitteita tai -välineitä käyttäen;

3) lukea ja pidättää lapsen lähettämä tai hänelle osoitettu yksittäinen kirje tai siihen rinnastettava muu luottamuksellinen viesti tai tarkastaa ja pidättää muu lähetys; sekä

4) ottaa rajoituksen ajaksi sijaishuoltopaikan haltuun lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä.

Edellä 1 momentissa mainituin edellytyksin voidaan lapsen olinpaikka jättää ilmaisematta vanhemmille tai huoltajille. (12.2.2010/88)

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista voidaan käyttää vain siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on laissa säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi välttämätöntä. Pidätetyt kirjeet tai muut luottamukselliset viestit on säilytettävä erillään muista lasta koskevista asiakirjoista siten, että ne ovat vain 63 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen luettavissa.

63 §

Yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös

Edellä 62 §:n 1–3 momentissa tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä päätös, jonka tulee olla määräaikainen, enintään yksi vuosi kerrallaan. Päätöksessä on mainittava rajoituksen syy, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan.

Yhteydenpidon rajoittamisesta tekee päätöksen 13 §:n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvä viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian tai lapsen kiireelliseen sijoitukseen liittyvissä tapauksissa ja tarvittaessa muissa kiireellisissä tilanteissa 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä. Lyhytaikaisesta, enintään 30 vuorokautta kestävästä, 62 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta rajoittamisesta voi kuitenkin päättää myös lastensuojelulaitoksen johtaja. Jos rajoittamista on tarpeen jatkaa tai se on alun perin tarpeen määrätä 30 vuorokautta pidemmäksi, päättää asiasta 13 §:n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvä viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian. Yhteydenpidon rajoitus on lopetettava heti, kun se ei enää ole 62 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeellinen. (12.2.2010/88)"

Lapsi on yksityisen tahon armoilla ja hänen ainoa elämänlankansa oikeusvaltioon on sosiaalihuollon johtava virkamies. Täytyy muistaa koko ajan, että Kurhelan pojilla on heidän perusoikeutensa, jotka ovat luovuttamattomia myös perustuslain mukaan. He eivät ole lastenkodin orjia, vaikka sellainen saattaa tulla asiasta mieleen.

Toimituksen poiminnat