Heli Hämäläinen Ihmisen kokoisia ihmisoikeuksia

Koulutetaanko kaikista virkamiehiä?

Koulutoimen säästöt kohdistunevat kädentaitoihin ja kotitalouteen. Näin ymmärsin luettuani tämän aamun Hesaria. Jutussa korostettiin etteivät kaikki peruskoulun oppilaat ole teoreettisesti suuntautuneita vaan että kädentaidot antavat heille lisää vireystilaa ja motivaatiota käydä koulu loppuun.

Otetaan kansainvälinen näkökulma. Venäjällä Ivan ja virossa Jaan opiskelevat ja haluavat isona päästä LVI-asentajiksi. Ehkä sähkömiehiksi. Taloustilanteen ja erilaisten elämänvaiheiden, ehkä elämänsä naisen vuoksi he päätyvät Suomi -nimiseen maahan. Hyvinä ammatti-ihmisinä he tekevät kovasti töitä ja elättävät itsensä ja perheensä.

Toisaalla Esko on suomalainen koululainen. Taitoaineita hänen koulussaan ei ole, koska niihin ei ole varaa. Mutta onneksi hän pääsee osalliseksi pakkoruotsista ja hänestä tulee kutosen keskiarvostaan huolimatta virkamies. Vaikka hän ei osaa mitään, ei jaksa lukea kieliä, ei teorioita eikä hänellä ole mitään puuhaa käsillään. Mutta silti hän on etuoikeutettu kun hän saa näin upeasti verkostoitua, ja onhan tuo ruotsi sellainen kieli, josta on elämässä hyötyä, sen avulla kun on helpompaa kommunikoida Ivanin ja Jaanin kanssa. On hyvä osata maailmankieli, vaikkei oikeasti osaa yhtään mitään.

Ongelma vaan on, ettei Suomen brändi auta eivätkä Ivan ja Jaan puhu ruotsia. Eikä virkamiehiksi juuri oteta porukkaa, kun entisetkin pitäisi potkia ulos. On lottovoitto syntyä suomenkieliseksi suomalaiseksi. Koska täällä ei tarvitse valita mitä luetaan. Ivan ja Jaan ovat myötätuntoisia. Niin heidänkin maassaan olivat asiat ennen kuin he muuttivat länteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Ilkka Kahila

Minun mielestäni ruotsin kielen opiskelu pitäisi vähintäänkin voida jättää pois samalla tavalla, kuin laaja matematiikka. Jos joku huomaa, että itselle matematiikka on aivan tavattoman vastenmielistä (ja ehkä vaikeaakin), on aivan luonnollista tehdä valintoja tämän seurauksena. Vähintään samalla tavalla tulisi voida tehdä valintoja ruotsin kielen opiskelun suhteen.

On luonnollista, että tekemällä valintoja niukkuuden suuntaan, tällä voi olla, ja useimmiten onkin, myöhempään omaan elämään valinnanvapautta rajaavia vaikutuksia. Tämä pitäisi kuitenkin yksilöille sallia.

Ruotsin kieli ei nykysuomessa ole sellainen asia, jota ilman ei vallan mainiosti tulisi toimeen. Ruotsin kielen opiskelulla ei myöskään ole mitään sellaista yleisesti sivistävää vaikutusta, joka argumenttina puoltaisi ruotsin kielen pakollista opiskelua sen nykymuodossa.

Nykymuotoiselle kaikille pakollisella ruotsin kielen opiskelulle ei siis ole spesifejä eikä yleisiä argumentteja, jotka puoltaisivat yksilön valinnanvapauden poissulkemisen tässä asiassa.

Ilkka Kahila

Itse tosin kannatan mahdollisuutta jättää ruotsin kieli kokonaan valitsematta.

On paljon ihmisiä, joille kielten opiskelu kaikkinensa on tavattoman työlästä. Näin siis ilman, että kyse olisi mistään laiskuudesta.

Se, että vuosikausia räpiköidään jonkun vastenmieliseksi koetun kielen parissa lopullisen oppimistuloksen ollessa nolla, on yhteiskunnankin näkökulmasta hirvittävää haaskausta.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Yliopistojen pakollisten virkamiesruotsin kurssien taustalla on uskomus,että kaikki yliopistoista valmistuneet menevät ennemmin tai myöhemmin Suomen valtion palvelukseen.

Samalla ehkä eniten globalisaation haasteista pidetään meteliä yliopistojen piiriss.

Minun mielestäni siinä on ristiriita,mutta ei yliopistojen mielestä;)

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Historiallinen munaus tehtiin 1968, jolloin silloisen Maalaisliiton Johannes Virolainen juonitteli RKP:n painostuksesta alkavaan peruskouluun pakkoruotsin. Järjettömyys kasvoi vuosikymmen myöhemmin kohtuuttomaksi, kun kaikille korkeakouluopiskelijoille määrättiin ruotsin tentti pakolliseksi. Mitä valtaavaa ajan ja voimien tuhlausta!

Tuota tenttiä nimitettiin vanhasta tottumuksesta tai pelkän hämäyksen vuoksi virkamiesruotsiksi, vaikka täysin selvää oli, että vain todella häviävän pieni korkeakouluista valmistuvien joukko koskaan ryhtyisi valtion tai kuntien virkamieheksi ja tästäkin pienestä joukosta vain harvat tulisivat koskaan tarvitsemaan työssään ruotsin kieltä.

Tyhmyys, mikä itse asiassa on RKP:n nuolentaa, jatkuu edelleen vahvana.

Jos peruskoulusta korkeakouluihin asti jatkuvaa pakkoruotsia arvostelee, leimataan arvostelu välittömästi ruotsinkieliseen vähemmistöön kohdistetuksi vihapuheeksi, vaikka kyse on vain suomenkielisten oikeudesta päättää itse kielivalinnoistaan. Tätä lapsellista propagandaa kuultiin viimeksi Ylen A-studion Stream -ohjelmassa, joka asenteellisuudessaan oli järkyttävää mutta Yleltä täysin odotuksenmukaista kuultavaa.

Toimituksen poiminnat