Heli Hämäläinen Ihmisen kokoisia ihmisoikeuksia

Onko teollinen marjanpoiminta toisten maalla jokamiehenoikeuden käyttöä?

Luin tällaisen uutisen. Sen mukaan ulkomaisten marjanpoimijoiden määrä näyttää ensi kesänä kasvavan. Ulkoministeriö on myöntämässä thaipoimijoille lähes 3 000 viisumia, kun viime vuonna luku oli noin 2 400.

Sattumalta viime vuonna tällainen bussi ajoi lähisuvun maille ja kyseinen marjapaikka oli hetkessä putsattu. Usein rintamailla jätetään tällaiset marjapaikat eläkeläismummoille ja -papoille kun he ovat huonojalkaisia.

Kun pysäköiminen toisen maalle saattaa olla sakon paikka niin kuinka maanomistaja voisi rajata marjanpoiminnan vain jokamiehenoikeuden käyttäjälle? Yksi mummo kun ei koko metsää tyhjennä. Kas siinä olisi uuden lain paikka.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Suomen marjanpoimijat ovat jättäneet oikeusasiamiehelle kantelun 2-vuotta sitten asiasta, mutta eivät ole vieläkään vastanneet. Asia on kuulemman niin hankala vastattavaksi.

Pentti Järvi

Ruotsissa on pohdittu samoja asioita. Yksi ehdotus on ollut, että marjanpoiminnan järjestäjät ottaisivat yhteyttä maanomistajiin ja sopisivat näiden kanssa korvauksesta, mieluiten monivuotisella sopimuksella.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Jokamiehenoikeuksista pistäisi olla erillinen laki, jossa määritellään kenelle se kuuluu. Virkamiehet tulkitsevat, että se on kaikkien maailman kansalaisten oikeutta ja sitä saa harjoittaa toisen maalla ilman lupaa ja jopa teollisesti.

Anssi Luoma-aho

Ymmärrän kyllä monienkin harmituksen, kun joltain alueelta käydään marjat imuroimassa pois. Kuitenkin kokonaisuudessaan meidän luonnonmarjoista ja sienistä päätyy hyötykäyttöön ainoastaan muutama prosentti.

Marjat ja sienet ovat meidän vuosittain uusiutuva luonnonvaramme, jotka jätetään pääsääntöisesti hyödyntämättä. On suurta haaskausta, että marjat jäävät valtaosin metsiin, kun valitettavan harvaa suomalaista kiinnostaa niiden hyödyntäminen ja niistä saatava lisäansio.

Minulla herääkin kysymys, onko meissä suomalaisissa jotain vialla, kun tarvitsemme poimijoita tuhansien kilometrien päästä poimimaan marjat ruokapöytäämme?

Heli Hämäläinen

Jotain saisi jättää mummoille ja mökkiläisille, pienille lapsille. Jos marjat pitää poimia asutuksen vierestä, se ei varmaan ole marjapaikka, josta ne eivät tulisi poimituksi muutenkin.

Aiomme laittaa kyltit, jossa kerromme marjojen olevan jo varattuja jokamiehen oikeuden omistajille, ei siis teolliseen poimintaan.

Suomenselällä on valtion maata, josta kukaan ei pidä niin suurta lukua. Siellä voi rauhassa poimia vaikka puimurilla.

Käyttäjän simomakela kuva
Simo Mäkelä

Yhtälössä on taas vaikea muuttuja; ulkomaalainen marjastaja. Muuten juttu voisi olla päättäjille helppokin.

Peter Hallberg

Jokamiehen oikeudet koskevat kaikkia yhtäläisesti riippumatta siitä, missä jollakin on asuinpaikka. Ongelmalliseksi asian tekee se, että jokamiehen oikeudet ovat ns. tapaoikeutta. Ts. kukaan ei voi katsoa lakikirjasta, mitä jokamiehenoikeuteen oikeastaan sisältyy.

Jokamiehen oikeudet ovat muotoutuneet vuosisatojen saatossa sellaisiksi, että järkevä yhteiselo harvaan asutussa ja huonojen liikenneyhteyksien maassa on mahdollista. Voitaneen myös ajatella, että näiden oikeuksien sisällön tulee muuttua maailman muuttuessa. Uusi ilmiö ovat kaupalliset marjanpoimijat.

Kansallisuus ei tähän kysymykseen liity, vaan toiminnan volyymi. Itse näkisin, että yrityksen, joka palkkaa merkittävästi marjanpoimijatyövoimaa, tulisi kysyä lupa toiminnan harjoittamiseen maanomistajilta. Toisaalta, kuten Luoma-Aho totesi, yleinen intressi edellyttää, että marjat tulevat poimituiksi. Jos jokainen maanomistaja edellyttäisi ammattimaisesta marjanpoiminnasta maksua, kävisi toiminta kannattamattomaksi.

Pentti Järvi

Joku tolkku hommaan on saatava. Nämä sankoin joukoin saapuvat marjastajat usein vahingoittavat vastaistutettuja metsiä (taimia) ja jättävät alueet siivottomaan kuntoon.

R. Tyyne Kuusela

" Jokamiehen oikeudet koskevat kaikkia yhtäläisesti riippumatta siitä, missä jollakin on asuinpaikka. Ongelmalliseksi asian tekee se, että jokamiehen oikeudet ovat ns. tapaoikeutta. Ts. kukaan ei voi katsoa lakikirjasta, mitä jokamiehenoikeuteen oikeastaan sisältyy. "

Kyllä ne vaan lakeihin perustuvat, vaikka niistä ei ole yhtä erilkistä sen nimistä kokoomalakia.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=108391

Lait on säädetty pääasiassa sodan jälkeen. On myös jokamiehenoikeuksia kuten hakkuujätteiden keruu ja "koneellinen" (laitteellinen) marjastaminen, jotka ovat silloin voimassa jos maaomistaja ei niitä erikseen kiellä. Pystyssä olevaan puuhun ei saa koskea, vaikka se olisi kuivaakin.

Peter Hallberg

Jokamiehen oikeudet ovat voimassaolevaa oikeutta, mutta ne eivät perustu kirjoitettuun lakiin. Esittämästäsi linkistä löytyvät jokamiehen oikeuden periaatteet. Se ei ole mitään eduskunnan säätämää lakitekstiä eikä myöskään viranomaismääräys.

Tapaoikeudellinen luonne ei vähennä jokamiehenoikeuden merkitystä tai sitovuutta, mutta tekee sen soveltamisen hieman epämääräiseksi. Lisäksi seurauksena on se, että jokamiehen oikeutta ei voi yht'äkkiä muuttaa esim. eduskunnan tai viranomaisen päätöksellä. (Tietysti eduskunta voi päättää, että tähän oikeuden kohtaan säädetään kirjoitettu laki.) Toistaiseksi tällaista ei ole tarvittu, vaan jokaiehen oikeuden sisältö on muotoutunut vähitellen käytännössä. Esim. nykyään jokamiehen oikeuteen ei sisälly oikeutta tehdä avotulta toisen maalla tilapäisesti leiriydyttäessä. Väitän, että 200 vuotta sitten tulenteko-oikeus oli itsestäänselvyys.

Suomessa on hyvin vahva kirjoitetun lain perinne, mikä tekee asian meille vaikeasti ymmärrettäväksi. Samankaltainen tilanne vallitsee sopimusoikeuden puolella. Tuomioistuin voi esim. määrätä vilpillisen neuvotteluosapuolen maksamaan vahingonkorvausta ns. sopimuksentekotuottamuksesta (culpa in contrahendo), vaikkei missään kirjoitetussa laissa ole asiasta mainintaa.

R. Tyyne Kuusela

Perustuvat kirjoitettuun lakiin, mutta eri lakiryhmissä, yhtenäistä erityistä jokamiehenoikeuslainsäädäntöä ei ole.

Ilman jokamiehenoikeuksia kaikenlainenluonnossa liikkuminen on mahdotonta: urheilu, metsästys, kalastus, sienetys, marjanpoiminta jne.

Tapaoikeus koskee sitten mm. sellaisia seikkoja, miten esimerkiksi urheilijat ja metsästäjät voivat liikkua viljellyssä ja rakennetussakin ympäristössä, koska sellaisesta on mahdotonta lailla yksityiskohtaisesti säätää, ja minne saa mennä ajoneuvoilla. Tieosuuksien sulkeminen yksityiskäyttöön on aina poliisin tehtävä ja maanomistajalle luvan takana.

Talvella saa tehdä nuotion, jos se on tarpeellista. Tilapäisesti saa leiriytyä, mutta ei "pysyvästi". Jopa tilapäisen käymäläpaikan voi tehdä muutamaksi päiväksi jokamiehenoikeudella jossakin erämaassa, käyttäen hajoavia papereita, paskoja ei tarvitse kuljettaa mukana, ja on parempi, että ne ovat yhdessä paikassa kuin joka puolella.

Tuomo Kankkunen

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuja omistaa alueen tai on sen haltija.

Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat eri lakeihin. Jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia.

Ylivoimainen valtaosa näistä paheksutuista marjanpoimijoita tulevat ammattimaisille marjatiloille poimimaan mansikoita.

Suomalaisia poimijoita ammattiviljelijät eivät ole riittävästi saaneer enää moniin vuosiin.

Luonnonmarjoista- ja sienistä on arvioitu metsiin jäävän vuosittain 80-90 prosenttia.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Tuo lukusti on täysin mielivaltainen eikä sillä ole mitään todellisuusperää. Marjasadot vaihtelee vuosittain ja alueellisesti valtavasti ja eikä kukaan suomessa poimi minkään tutkijan keskiarvoluvun/ha/kg mukaan.

Mutta olipa marjoja kuinka paljon tahansa niin, miksi ulkomailta tuotettu marjatyö ei ole työtä vain jokaimiehen oikeudella tapahtuvaa josta ei ole olemassa edes lakia.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Teollisen marjanpoiminnan masinoijat ovat ainoita joita tulee kovistella ongelmatilanteissa, ei itse poimijoita. Poimijat ovat luvattoman usein myös joutuneet kaltoin kohdelluiksi. Karmeita tapauksia on riittänyt.

Tässä voidaan siis nähdä monen tason ongelmallisuutta. Mielestäni marjat tulee kyllä poimia, mutta ei näin. Minäkin peräänkuuluttaisin selvempiä sääntöjä sekä poimintaan että marjakeisarien toimintaan, joka ei läheskään aina ole tarkasteltavissa päivänvalossa.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Mitkä ihmeen säännöt ja kutka ne luo.

Laki hyvä sellainen on oikea "sääntö", mutta kun sitä ei ole niin on Mafia joka luo sääntönsä Battajalla.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Koskiniemi

Kyllä ne on marjanpoiminnan masinoijat jotka ovat vastuussa marjanpoiminnasta, ei pattayalaiset.

Tuomo Kankkunen

Suomalainen marjateollisuus supistuisi hurjasti ilman ahkeria poimijoita.

Mafiapuheet ovat todistamatonta, lapsellista höpötystä.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Petra, kysymys on turistimafiasta suomalaisten ja thaimaalaisten luomana ja keksimänä aurinkorannoilla, johon liittyy ihmiskauppa. Suomessa jos puhut asiasta niin se tulkitaan rasismiksi. Thaimaan aktiivit taas haluaisi lopettaa koko marjasysteeminen kerta heitolla.

Heli Hämäläinen

Marjanpoiminta on metsästys- ja keräilytaloutta ja osa pohjoismaista oikeusperinnettä. Täällä maanomistajan oikeuksiksi on katsottu maa-aineksen ja puuston hyödyntäminen, tulenteko ja oikeus metsästää. Metsästykseen tarvitaan kuitenkin luvat sekä asianmukainen aseenkäytön koulutus. Kalastaakin saa kalavesillään.

Metsästystä, maa-aineksen ottoa, puuston hyödyntämistä, tulentekoa sekä kalastamista säännöstellään maksullisilla luvilla tai lainsäädännöllä. On jännää, ettei sitten tällaista keräilytaloutta ole keksitty säännellä millään tavalla. Metsänomistajalla on paljon velvoitteita, joita näillä paimentolaisilla ei ole.

Tuomo Kankkunen

Pelolla, epäluulolla ja suoranaisella kaunalla näyttää olevan jännä yhteinen nimittäjä.

Keksikää mikä.

Se koskee jo mitä ihmeellisimpiä asioita:

http://harrilehtimaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101...

Entisten kaunojen lisäksi:

http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/5...

Aimo Remekselle vielä sen verran: Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa -perustuslakimme turvaama - jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia. Metsissä ei passeja kysellä Remes.
Maahantulo tapahtuu tietysti lakiemme mukaan.

Marjojen- ja sienien poimintaa on turha keneltäkään rajoittaa koska suurin osa jää joka tapauksessa metsiin.

Suomalainen marjateollisuus tarvitsee toimiakseen raaka-aineita.

Heli Hämäläinen

Senkin maapalan puolustaminen vei omistajan tyttärenpojan hengen. Erkki oli 17 kun hän laittoi kaatuneita ruumisarkkuihin lähtemään kotipuolen multiin. Niin lähti Erkkikin kun tuli lentävä keuhkotauti.

Oi Kallis kotimaa, Kannattiko Väiskin lähteä sotimaan? Puolesta Elmerin porkkanamaan. Talonvaltauskaan ei ole valtaus vaan paimentolaisten leiriytymistä ja jokamiehenomankädenoikeuden käyttöä. Vähän kuin nämä Romanian romanit.

Verottajalle voi todeta, että marjat ja sienet ovat hyödyttäneet sen verran kansantaloutta, että sen pitäisi riittää.

Pentti Järvi

Yksityismetsät ovat usein yksityisteiden varrella. Lukittava puomi on paikallaan pääsyn estämiseksi.

Vesa Väyrynen

Että pitäisi varata teille marjametsiä. Ettehän te mitään marjoja poimi. Todellisuudessa marjat jää metsään jos se suomalaisten varaan jää. Narisemiseen ja kateuteen se homma jää. 90-luvulla toin tyttöjä Virosta hillanpoimintaan lapiin. Aina jäi osa alueesta kokonaan poimimatta.

En malta olla mainitsematta, että minulla oli hauskaa ja ajattelen mielihyvällä niitä kesäisiä hetkiä marjastuksen parissa.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Tänä vuonna 3000, ensivuonna 4000, sitä seuraavana 5000...kohta ollaan siinä että Thaimaalaiset tulevat ja raastavat metsät putipuhtaaksi koko Suomen alueelta kuin suuri vaeltajasirkkaparvi konsanaan.

Tuomo Kankkunen

...ja marjat menevät suomalaisen marjateollisuuden käyttöön - vientitulot kasvavat.

Jostain syystä siellä metsissä ei suomalaisia juuri näe.

On hyvä, että maailmalta löytyy ahkeria ihmisiä meitä auttamaan.

Tilanne on sama mansikkatiloilla.

Tuomo Kankkunen

Siellä oikein typerää uhkailua Savonlinnan puolessa käytetään.

Lapsellinen nimittely ei riitä.

http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/jo...

http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/ma...

Toimituksen poiminnat